Recent Changes

Wednesday, November 15

  1. 4:47 am
  2. 4:46 am
  3. 1:59 am
  4. page Sää edited Säälinkit (sääkartat yms.) Auringon nousu- ja laskuajat Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa …

    Säälinkit (sääkartat yms.)
    Auringon nousu- ja laskuajat
    Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa
    Reaaliaikainen auringonpaiste- ja pilvikarttaClimate Reanalyzer - Global Weather Today (koko maapallon sää tänään: ilman lämpötila, sademäärä, tuulet, suihkuvirtaus eli jetstream, pilvisyys, lumi- ja jääpeite; lämpötiloissa Avegare = ennuste tälle päivälle, Anomaly = eilisen päivän anomalia eli poikkeama pitkän aikavälin 1979-2000 keskiarvosta, Climatology = pitkän aikavälin 1979-2000 keskiarvo tältä päivämäärältä)Climate Reanalyzer - Weather Forecast Maps, Animations and Timeseries (Mainen yliopiston Climate Change Instituten sääennustekartat koko maapallolle, pohjoiselle pallonpuoliskolle, eteläiselle pallonpuoliskolle, Pohjois-Amerikkaan, Itä-USA:han, Länsi-USA:han ja Alaskaan 0-180 tunniksi 0-7½ vuorokaudeksi: lämpötila, lämpötila-anomalia eli poikkeama pitkän aikavälin 1979-2000 keskiarvosta, sateet, pilvet, suihkuvirtaus eli jetstream, myös Playback-animaatio)Climate Reanalyzer - Animation Gallery (sää- ja ilmastoanimaatioita koko maapallon kartalla: lämpötila, sademäärä, tuulet, paine merenpinnan tasolla, lumi- ja jääpeite; erikoisuutena animaatiot lämpötiloista ja sademääristä viimeisimmän jääkauden maksimin aikana noin 21 000 vuotta sitten)Climate Reanalyzer - Historical Weather Data (Hae säätilastoihin pohjautuvia ilmastodiagrammeja maapallon eri sääasemilta. Suomesta mukana mm. Helsinki, tiedot 1.1.1951 alkaen. Italian Milanosta tiedot alkavat vuodesta 1763. Helsingistä seuraavat tiedot: keskilämpötila, minimilämpötila, maksimilämpötila, sademäärä. Nämä tiedot saa diagrammiin valinnan mukaan joko aikasarjana menneisyydestä nykypäivään tai vuoden sisäisenä vaihteluna - keskiarvot kuukausittain - tarkasteltuna. Joiltakin sääasemilta myös lumisateet, lumensyvyys, tuulen nopeus ja tuulen suunta.)Climate Reanalyzer - Sea Ice and Snow (merijään ja lumen määrä Arktiksella eli pohjoisella napa-alueella ja Antarktiksella eli Etelämantereella ja sitä ympäröivillä merialueilla kuukausittain ja päivittäin alkaen vuodesta 1979, kartoissa vertailu jään pitkäaikaiseen keskiarvoon 1979-2000, Playback = animaatio)Earth (Animoitu kartta maapallon säästä, tuulista ja merivirroista. Klikkaa vasemman alareunan Earth-tekstiä, kun haluat muokata asetuksia. Moodivalinnan (Mode) Air-kohdasta voi katsoa mm. tuulet (Wind), lämpötilat (Temp) ja suhteellisen kosteuden (RH): sfc = maapallon pinnan tasolla, painetaso 1000 hPa noin 100 metrin korkeudella, 850 hPa = 1500 m, 700 hPa = 3500 m, 500 hPa = 5000 m, 250 hPa = 10 500 m (jet stream eli suihkuvirtaus, matkustajalentokoneiden lentokorkeus), 70 hPa = 17 500 m (stratosfääri), 10 hPa = 26 500 m (stratosfääri) . Projection-valinnalla voi vaihtaa näkymän karttaprojektion erilaiseksi. Control-valinnalla voit muuttaa päivämäärää (menneet tiedot, nykyhetki tai ennuste), valita kartan keskipisteeksi nykyisen sijaintisi tai laittaa karttaan näkyviin hilaruudukon pisteet. Maapalloa tai karttaa voi pyörittää hiirellä eri asentoihin ja tarkastella maailman eri osia. Moodivalinnan Ocean-kohdasta voit tarkastella merivirtoja, meren pintalämpötiloja (SST) ja meriveden pintalämpötilojen anomalioita eli poikkeamia (SSTA) tavanomaisesta 1981-2011. Sääennusteet päivittyvät kolmen tunnin välein, meren pintalämpötilat ja anomaliat kerran päivässä, merivirrat viiden päivän välein.)KoirasääSäätutkaSadetutka (Ilta-Sanomat)UkkostutkaKarttakeskus: Lumitilanne Suomessa (lumensyvyys Suomessa päivittäin vuosina 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016)Nordic Weather - Sääasema HalikkoVideo: Sään ennustaminen ja mittaaminen (Tekniikan päivät 2014)Video: Sään muokkaamisen historiaa (Tekniikan päivät 2014)Video: Ennustaminen - sää huomiseksi, ilmasto vuosisadaksi (Tekniikan päivät 2014)Video: Miten salamat havaitaan ja mihin salamatietoa käytetään? (Tekniíkan päivät 2014)Earth TV (live-kamerakuva ja säätiedot ympäri maailmaa)
    MSN-sää
    Helsingin Sanomat
    Kouvolan Sanomat
    Plaza
    MTV3 (monipuoliset säätiedot, "Suomen paikallisin sääsivusto")
    Iltalehti
    Ilta-Sanomat
    AccuWeather - kuukauden sääennuste ja RealFeel-lämpötila eli miten lämpimältä tuntuu, kun tuuli ja kosteus otetaan huomioonTäsmäsääennusteita (paikallissää) eri paikkakunnille: Ypäjä, Ylistaro, Ylihärmä, Viiala, Vesilahti, Vampula, Vahto, Ullava, Tyrnävä, Töysä, Tarvasjoki, Tammela, Suomusjärvi, Suodenniemi, Siikainen, Säkylä, Rusko, Rautjärvi, Pyhäntä, Punkalaidun, Punkaharju, Pöytyä, Pälkäne, Nurmo, Nakkila, Muurla, Mouhijärvi, Mellilä, Mänttä, Luvia, Lehtimäki, Lavia, Lappajärvi, Längelmäki, Kylmäkoski, Kuru, Kullaa, Kortesjärvi, Kisko, Kiikala, Kihniö, Keitele, Karvia, Karinainen, Kankaanpää, Kangaslampi, Kalvola, Kalajoki, Juupajoki, Jurva, Jämijärvi, Ilmajoki, Iitti, Humppila, Huittinen, Hausjärvi, Harjavalta, Halikko, Evijärvi, Eura, Eno, Dragsfjärd, Aura, Askola, Loimaa, Äetsä, Pieksämaen maalaiskunta, Kilo, Ylöjärvi, Ylivieska, Ylitornio, Ylikiiminki, Yli-Ii, Yläne, Ylämaa, Vuolijoki, Vörå (Vöyri), Virtasalmi, Vimpeli, Viljakkala, Viitasaari, Vihti, Vihanti, Vieremä, Veteli, Vesanto, Vehmersalmi, Vehmaa, Varpaisjärvi, Varkaus, Vammala, Valtimo, Valkeala, Valkeakoski, Vähäkyrö, Vaala, Uusikaupunki, Uurainen, Utsjoki, Utajärvi, Urjala, Ulvila, Tuusula, Tuusniemi, Tuupovaara, Tuulos, Tornio, Toivakka, Akaa, Toholampi, Tohmajärvi, Teuva, Tervola, Tervo, Tervakoski, Taivassalo, Taivalkoski, Taipalsaari, Sysmä, Suonenjoki, Suomussalmi, Suolahti, Sumiainen, Sulkava, Sotkamo, Sonkajärvi, Somero, Soini, Sodankylä, Siuntio, Simo, Simo, Siilinjärvi, Siikajoki, Sievi, Sibbo (Sipoo), Säynätsalo, Savukoski, Savonranta, Savonlinna, Savitaipale, Sauvo, Sammatti, Salo, Salla, Sahalahti, Saarijärvi, Saari, Rymättylä, Ruukki, Ruovesi, Ruotsinpyhtää, Ruokolahti, Ristijärvi, Ristiina, Riihimäki, Renko, Reisjärvi, Rautavaara, Rautalampi, Rauma, Ranua, Rantsila, Rantasalmi, Raisio, Rääkkyla, Raahe, Pyhtää, Pyhäselkä, Pyhäranta, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Puumala, Puolanka, Pulkkila, Pukkila, Pudasjärvi, Posio, Pornainen, Pomarkku, Polvijärvi, Pohja, Pirkkala, Piippola, Piikkiö, Pihtipudas, Pielavesi, Pieksämäki, Petajävesi, Pertunmaa, Pertteli, Perniö, Pernå (Pernaja), Perho, Pello, Pelkosenniemi, Pedersöre, Parkano, Parikkala, Pargas (Parainen), Paltamo, Paimio, Padasjoki, Outokumpu, Oulunsalo, Oulainen, Orivesi, Oripää, Oravais (Oravainen), Nykarleby (Uusikaarlepyy), Nurmijärvi, Nurmes, Nousiainen, Noormarkku, Nokia, Nivala, Nilsiä, Nastola, Nagu (Nauvo), Naantali, Myrskylä, Mynämäki, Muurame, Muonio, Multia, Muhos, Mietoinen, Miehikkälä, Merimasku, Merikarvia, Merijärvi, Masku, Marttila, Mantyharju, Mantsala, Malax, Maaninka, Luumaki, Luopioinen, Lumijoki, Lovisa, Loppi, Lohtaja, Lohja, Liperi, Liminka, Liljendal, Lieto, Lieksa, Leppavirta, Lempaala, Lemi, Leivonmaki, Laukaa, Larsmo, Lapua, Lappi, Lapinlahti, Lapinjarvi, Lammi, Laitila, Laihia, Kyyjärvi, Kirkkonummi, Kuusjoki, Kuusankoski, Kuusamo, Kurikka, Kuortane, Kuivaniemi, Kuhmoinen, Kuhmo, Kuhmalahti, Kronoby (Kruunupyy), Kristinestad (Kristiinankaupunki), Köyliö, Kotka, Hämeenkoski, Korsnäs, Korsholm, Korpilahti, Kontiolahti, Konnevesi, Kolari, Kokemäki, Kivijärvi, Kiuruvesi, Kiukainen, Kittilä, Kitee, Kinnula, Kimito (Kemiö), Kiiminki, Kiikoinen, Kiihtelysvaara, Keuruu, Kestilä, Kesälahti, Kerimäki, Kerava, Kempele, Kemijärvi, Keminmaa, Kemi, Kaustinen, Kauniainen, Kauhava, Kauhajoki, Kaskinen, Karttula, Karstula, Kärsämäki, Kärkölä, Karkkila, Karjalohja, Karis (Karjaa), Karijoki, Karhula, Kannus, Kannonkoski, Kangasniemi, Kangasala, Kälviä, Kaavi, Kaarina, Juva, Juuka, Juankoski, Joutseno, Joutsa, Joroinen, Jokioinen, Järvenpää, Jäppilä, Janakkala, Jämsänkoski, Jämsä, Jalasjärvi, Jakobstad (Pietarsaari), Jaala, Isokyrö, Isojoki, Ingå (Inkoo), Inari, Imatra, Ilomantsi, Ikaalinen, Iisalmi, Ii, Hyvinkää, Hyrynsalmi, Hollola, Hirvensalmi, Himanka, Heinola, Heinävesi, Haukivuori, Haukipudas, Hauho, Hartola, Hankasalmi, Hanko, Hamina, Hämeenkyrö, Halsua, Haapavesi, Haapajärvi, Forssa, Eurajoki, Espoo, Enonkoski, Elimäki, Ekenäs (Tammisaari), Auttoinen, Askainen, Asikkala, Artjärvi, Anjala, Alavus, Alavieska, Alastaro, Alajärvi, Alahärmä, Ähtäri, Äänekoski, Jyväskylan maalaiskunta, Virrat, Vilppula, Vantaa, Vaasa, Turku, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi, Replot (Raippaluoto), Pori, Oulu, Otaniemi, Orimattila, Mikkeli, Lemu, Lappeenranta, Lahti, Kuopio, Kouvola, Karleby (Kokkola), Kajaani, Jyväskylä, Joensuu, Ivalo, Helsinki, Hämeenlinna, Enontekiö, PorvooHoliday Weather - Lomasää (sääennusteet 2, 5 ja 7 vuorokaudeksi, tämänhetkiset ääriarvot - kuumin, kylmin ja tuulisin paikka -, kuukausien keskimääräiset säätiedot (keskilämpötila, keskimääräinen alin lämpötila, keskimääräinen ylin lämpötila, meriveden lämpötila, keskimääräinen sademäärä kuukaudessa, sadepäivien lukumäärä kuukaudessa, keskimääräinen aurinkotuntien lukumäärä päivässä)WeatherSpark (interaktiivinen säägrafiikka, säätilastot, säähistoria, sääennusteet, paikallissää, täsmäsää)
    Matkailusää: kuukausien keskim. maksimi- ja minimilämpötilat, aurinkotunnit, valoisa aika, sadepäivien lukumäärä, sademäärä ja meriveden lämpötilaAllMetsat (sääsatelliitit, säähavainnot, sääennusteet, ilmastotilastot, myrskyt)
    Unelmamatkat - kunkin kohteen kohdalla keskimääräinen sadepäivien lukumäärä kuukaudessa ym. ilmastotietoa
    World Weather - viralliset havainnot ja ennusteet ympäri maailmaa
    Säähistoria (tilastot) ympäri maailmaa
    Wunderground - tarkat säähavainnot ja sääennusteet ympäri maailmaa
    Falling Rain: säätiedot lähes kolmesta miljoonasta paikasta
    Time and Date - kellonajat, auringon nousu- ja laskuajat, 7 vrk:n tarkat sääennusteet
    Paikallissää sekä UV-indeksi ympäri maailmaa tai valitun maanosan eri kaupungeissa
    Qwikcast - säähavainnot ja sääennusteet ympäri maailmaa
    Qwikcast - säähavainnot ja sääennusteet valtioittainFree Meteo (säähistoria, kuukausittaiset keskiarvot: kuukauden keskilämpötila, maksimilämpötila, minimilämpötila, sadepäivien lukumäärä, ukkospäivien lukumäärä)
    Automaattisten sääasemien havainnot Suomesta ja maailmalta
    Meteorologi Mikko Rauhalan sääsivu
    Iivanaisen sääsivut (linkkejä: ukkostutka, sadetutka, allergiasää jne.)
    Weather Base - sääennusteet ja säätilastot maailman eri kaupunkeihin
    Weather Forecast - kirjoita kaupunki laatikkoon oikealla ylhäällä englanniksi
    The Weather Channel
    AOL
    Meteoalarm - varoitukset Euroopan poikkeuksellisista sääilmiöistä
    CNN
    Intellicast
    Yahoo
    Säätila Suomessa (säähavainnot)
    Sääennusteet ja säähavainnot (Suomi, Eurooppa, maailma)
    Säätilastot kaupungeista ympäri maailmaa (tiedot ilmastodiagrammien pohjaksi)
    Säätilastot kaupungeista ympäri maailmaa 2 (tiedot ilmastodiagrammien pohjaksi)
    Ilmatieteen laitos
    Ymmärrä säätiedotus
    Kysymyksiä ja vastauksia säästä
    Ilmatieteen laitoksen ilmastotilastot
    YLE (sään ennustaminen, sääilmiöt, luonnonkatastrofit, ilmastonmuutos)Ylen Elävä arkisto (katsele ja kuuntele vanhoja tv:n sääennusteita ym. sääjuttuja)
    Foreca (sääkartat, täsmäsää Suomen eri paikkakunnilla, säähavainnot)
    Foreca 2 (sääennusteet ympäri maapalloa)
    Pilviä
    Wonders in weather (pilvityypit, pilvilinkkejä)Lupsakkaa luonnontiedettä (pilvityypit)
    Timo Leponiemi: tähtitiede ja myrskyt (myrskyosiossa myös pilvityypit)
    Myrskyvaroitus (myrskytietokeskus)
    Suomalaiset myrskybongarit
    Ulkomaalaiset myrskybongarit (paljon kuvia)
    Ilmakehän valoilmiöt
    YK:n ilmastosivut
    Otavan linkit
    Yahoo
    LycosNOAA: Climate.gov (Säätilastot. Säähistoria. Past Weather -kohdasta löytää kätevästi päivittäiset säätiedot ympäri maapalloa vuodesta 1981 alkaen. Myös Suomen sääasemat löytyvät hyvin, esim. Helsinki ja Kouvolan Utti. Täältä voit katsoa, millainen sää oli vaikkapa 1.1.2000. Tosin ainakin toistaiseksi lämpötilat ovat vain Fahrenheit-asteina.)
    Muuntolaskurit (Celsius - Fahrenheit, millimetri - tuuma, km/h - metriä sekunnissa - mailia tunnissa - solmua)Delicious-linkit
    x-SääennätyksetTOC-S-enn-tyksetSääennätykset
    Arizona State University & World Meteorological Organization WMO (maailmanlaajuiset sään ja ilmaston ääriarvot: lämpötila, sademäärä, tornadot, trooppiset syklonit, aallonkorkeus jne.)Extreme temperatures around the world ("luotetuin ja parhaiten päivitetty" tilasto mm. eri valtioiden minimi- ja maksimilämpötiloista)Weather Underground Record Extremes (valitse "Data Source: Wunderground Int'l Records", niin löydät kaikkien aikojen eli käytännössä siis koko mittaushistorian ennätykset maapallon 235 valtiosta tai itsehallinnollisesta alueesta)
    Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?
    Maapallon kuuminta paikkaa etsimässä
    Suomen sääennätykset (ylin lämpötila, alin lämpötila, suurin lämpötilan nousu vuorokaudessa, sademäärä, tuuli, lumensyvyys, korkein ilmanpaine, alin ilmanpaine, aallot/aallokko, vedenkorkeus)
    Sääennätykset maailmalla (lämpötila, sademäärä, lumensyvyys, lumisade, ilmanpaine, tuulennopeus)
    Daily Weather Records by NOAA (päivän, kuukauden ja kaikkien aikojen lämpöennätysten, sade-ennätysten ja lumensyvyysennätysten lukumäärä Yhdysvalloissa ja koko maapallolla viimeisimmän 7, 30 tai 365 päivän aikana sekä kuluvan kuukauden ja kuluvan vuoden aikana)Current Results: weather and science factsTop 10: The world's hottest and coldest placesMissä päin maapalloa on huonoin sää?

    (view changes)
    1:58 am
  5. page S edited Säälinkit (sääkartat yms.) Auringon nousu- ja laskuajat Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa…

    Säälinkit (sääkartat yms.)
    Auringon nousu- ja laskuajat
    Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa
    Reaaliaikainen auringonpaiste- ja pilvikarttaClimate Reanalyzer - Global Weather Today (koko maapallon sää tänään: ilman lämpötila, sademäärä, tuulet, suihkuvirtaus eli jetstream, pilvisyys, lumi- ja jääpeite; lämpötiloissa Avegare = ennuste tälle päivälle, Anomaly = eilisen päivän anomalia eli poikkeama pitkän aikavälin 1979-2000 keskiarvosta, Climatology = pitkän aikavälin 1979-2000 keskiarvo tältä päivämäärältä)Climate Reanalyzer - Weather Forecast Maps, Animations and Timeseries (Mainen yliopiston Climate Change Instituten sääennustekartat koko maapallolle, pohjoiselle pallonpuoliskolle, eteläiselle pallonpuoliskolle, Pohjois-Amerikkaan, Itä-USA:han, Länsi-USA:han ja Alaskaan 0-180 tunniksi 0-7½ vuorokaudeksi: lämpötila, lämpötila-anomalia eli poikkeama pitkän aikavälin 1979-2000 keskiarvosta, sateet, pilvet, suihkuvirtaus eli jetstream, myös Playback-animaatio)Climate Reanalyzer - Animation Gallery (sää- ja ilmastoanimaatioita koko maapallon kartalla: lämpötila, sademäärä, tuulet, paine merenpinnan tasolla, lumi- ja jääpeite; erikoisuutena animaatiot lämpötiloista ja sademääristä viimeisimmän jääkauden maksimin aikana noin 21 000 vuotta sitten)Climate Reanalyzer - Historical Weather Data (Hae säätilastoihin pohjautuvia ilmastodiagrammeja maapallon eri sääasemilta. Suomesta mukana mm. Helsinki, tiedot 1.1.1951 alkaen. Italian Milanosta tiedot alkavat vuodesta 1763. Helsingistä seuraavat tiedot: keskilämpötila, minimilämpötila, maksimilämpötila, sademäärä. Nämä tiedot saa diagrammiin valinnan mukaan joko aikasarjana menneisyydestä nykypäivään tai vuoden sisäisenä vaihteluna - keskiarvot kuukausittain - tarkasteltuna. Joiltakin sääasemilta myös lumisateet, lumensyvyys, tuulen nopeus ja tuulen suunta.)Climate Reanalyzer - Sea Ice and Snow (merijään ja lumen määrä Arktiksella eli pohjoisella napa-alueella ja Antarktiksella eli Etelämantereella ja sitä ympäröivillä merialueilla kuukausittain ja päivittäin alkaen vuodesta 1979, kartoissa vertailu jään pitkäaikaiseen keskiarvoon 1979-2000, Playback = animaatio)Earth (Animoitu kartta maapallon säästä, tuulista ja merivirroista. Klikkaa vasemman alareunan Earth-tekstiä, kun haluat muokata asetuksia. Moodivalinnan (Mode) Air-kohdasta voi katsoa mm. tuulet (Wind), lämpötilat (Temp) ja suhteellisen kosteuden (RH): sfc = maapallon pinnan tasolla, painetaso 1000 hPa noin 100 metrin korkeudella, 850 hPa = 1500 m, 700 hPa = 3500 m, 500 hPa = 5000 m, 250 hPa = 10 500 m (jet stream eli suihkuvirtaus, matkustajalentokoneiden lentokorkeus), 70 hPa = 17 500 m (stratosfääri), 10 hPa = 26 500 m (stratosfääri) . Projection-valinnalla voi vaihtaa näkymän karttaprojektion erilaiseksi. Control-valinnalla voit muuttaa päivämäärää (menneet tiedot, nykyhetki tai ennuste), valita kartan keskipisteeksi nykyisen sijaintisi tai laittaa karttaan näkyviin hilaruudukon pisteet. Maapalloa tai karttaa voi pyörittää hiirellä eri asentoihin ja tarkastella maailman eri osia. Moodivalinnan Ocean-kohdasta voit tarkastella merivirtoja, meren pintalämpötiloja (SST) ja meriveden pintalämpötilojen anomalioita eli poikkeamia (SSTA) tavanomaisesta 1981-2011. Sääennusteet päivittyvät kolmen tunnin välein, meren pintalämpötilat ja anomaliat kerran päivässä, merivirrat viiden päivän välein.)KoirasääSäätutkaSadetutka (Ilta-Sanomat)UkkostutkaKarttakeskus: Lumitilanne Suomessa (lumensyvyys Suomessa päivittäin vuosina 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016)Nordic Weather - Sääasema HalikkoVideo: Sään ennustaminen ja mittaaminen (Tekniikan päivät 2014)Video: Sään muokkaamisen historiaa (Tekniikan päivät 2014)Video: Ennustaminen - sää huomiseksi, ilmasto vuosisadaksi (Tekniikan päivät 2014)Video: Miten salamat havaitaan ja mihin salamatietoa käytetään? (Tekniíkan päivät 2014)Earth TV (live-kamerakuva ja säätiedot ympäri maailmaa)
    MSN-sää
    Helsingin Sanomat
    Kouvolan Sanomat
    Plaza
    MTV3 (monipuoliset säätiedot, "Suomen paikallisin sääsivusto")
    Iltalehti
    Ilta-Sanomat
    AccuWeather - kuukauden sääennuste ja RealFeel-lämpötila eli miten lämpimältä tuntuu, kun tuuli ja kosteus otetaan huomioonTäsmäsääennusteita (paikallissää) eri paikkakunnille: Ypäjä, Ylistaro, Ylihärmä, Viiala, Vesilahti, Vampula, Vahto, Ullava, Tyrnävä, Töysä, Tarvasjoki, Tammela, Suomusjärvi, Suodenniemi, Siikainen, Säkylä, Rusko, Rautjärvi, Pyhäntä, Punkalaidun, Punkaharju, Pöytyä, Pälkäne, Nurmo, Nakkila, Muurla, Mouhijärvi, Mellilä, Mänttä, Luvia, Lehtimäki, Lavia, Lappajärvi, Längelmäki, Kylmäkoski, Kuru, Kullaa, Kortesjärvi, Kisko, Kiikala, Kihniö, Keitele, Karvia, Karinainen, Kankaanpää, Kangaslampi, Kalvola, Kalajoki, Juupajoki, Jurva, Jämijärvi, Ilmajoki, Iitti, Humppila, Huittinen, Hausjärvi, Harjavalta, Halikko, Evijärvi, Eura, Eno, Dragsfjärd, Aura, Askola, Loimaa, Äetsä, Pieksämaen maalaiskunta, Kilo, Ylöjärvi, Ylivieska, Ylitornio, Ylikiiminki, Yli-Ii, Yläne, Ylämaa, Vuolijoki, Vörå (Vöyri), Virtasalmi, Vimpeli, Viljakkala, Viitasaari, Vihti, Vihanti, Vieremä, Veteli, Vesanto, Vehmersalmi, Vehmaa, Varpaisjärvi, Varkaus, Vammala, Valtimo, Valkeala, Valkeakoski, Vähäkyrö, Vaala, Uusikaupunki, Uurainen, Utsjoki, Utajärvi, Urjala, Ulvila, Tuusula, Tuusniemi, Tuupovaara, Tuulos, Tornio, Toivakka, Akaa, Toholampi, Tohmajärvi, Teuva, Tervola, Tervo, Tervakoski, Taivassalo, Taivalkoski, Taipalsaari, Sysmä, Suonenjoki, Suomussalmi, Suolahti, Sumiainen, Sulkava, Sotkamo, Sonkajärvi, Somero, Soini, Sodankylä, Siuntio, Simo, Simo, Siilinjärvi, Siikajoki, Sievi, Sibbo (Sipoo), Säynätsalo, Savukoski, Savonranta, Savonlinna, Savitaipale, Sauvo, Sammatti, Salo, Salla, Sahalahti, Saarijärvi, Saari, Rymättylä, Ruukki, Ruovesi, Ruotsinpyhtää, Ruokolahti, Ristijärvi, Ristiina, Riihimäki, Renko, Reisjärvi, Rautavaara, Rautalampi, Rauma, Ranua, Rantsila, Rantasalmi, Raisio, Rääkkyla, Raahe, Pyhtää, Pyhäselkä, Pyhäranta, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Puumala, Puolanka, Pulkkila, Pukkila, Pudasjärvi, Posio, Pornainen, Pomarkku, Polvijärvi, Pohja, Pirkkala, Piippola, Piikkiö, Pihtipudas, Pielavesi, Pieksämäki, Petajävesi, Pertunmaa, Pertteli, Perniö, Pernå (Pernaja), Perho, Pello, Pelkosenniemi, Pedersöre, Parkano, Parikkala, Pargas (Parainen), Paltamo, Paimio, Padasjoki, Outokumpu, Oulunsalo, Oulainen, Orivesi, Oripää, Oravais (Oravainen), Nykarleby (Uusikaarlepyy), Nurmijärvi, Nurmes, Nousiainen, Noormarkku, Nokia, Nivala, Nilsiä, Nastola, Nagu (Nauvo), Naantali, Myrskylä, Mynämäki, Muurame, Muonio, Multia, Muhos, Mietoinen, Miehikkälä, Merimasku, Merikarvia, Merijärvi, Masku, Marttila, Mantyharju, Mantsala, Malax, Maaninka, Luumaki, Luopioinen, Lumijoki, Lovisa, Loppi, Lohtaja, Lohja, Liperi, Liminka, Liljendal, Lieto, Lieksa, Leppavirta, Lempaala, Lemi, Leivonmaki, Laukaa, Larsmo, Lapua, Lappi, Lapinlahti, Lapinjarvi, Lammi, Laitila, Laihia, Kyyjärvi, Kirkkonummi, Kuusjoki, Kuusankoski, Kuusamo, Kurikka, Kuortane, Kuivaniemi, Kuhmoinen, Kuhmo, Kuhmalahti, Kronoby (Kruunupyy), Kristinestad (Kristiinankaupunki), Köyliö, Kotka, Hämeenkoski, Korsnäs, Korsholm, Korpilahti, Kontiolahti, Konnevesi, Kolari, Kokemäki, Kivijärvi, Kiuruvesi, Kiukainen, Kittilä, Kitee, Kinnula, Kimito (Kemiö), Kiiminki, Kiikoinen, Kiihtelysvaara, Keuruu, Kestilä, Kesälahti, Kerimäki, Kerava, Kempele, Kemijärvi, Keminmaa, Kemi, Kaustinen, Kauniainen, Kauhava, Kauhajoki, Kaskinen, Karttula, Karstula, Kärsämäki, Kärkölä, Karkkila, Karjalohja, Karis (Karjaa), Karijoki, Karhula, Kannus, Kannonkoski, Kangasniemi, Kangasala, Kälviä, Kaavi, Kaarina, Juva, Juuka, Juankoski, Joutseno, Joutsa, Joroinen, Jokioinen, Järvenpää, Jäppilä, Janakkala, Jämsänkoski, Jämsä, Jalasjärvi, Jakobstad (Pietarsaari), Jaala, Isokyrö, Isojoki, Ingå (Inkoo), Inari, Imatra, Ilomantsi, Ikaalinen, Iisalmi, Ii, Hyvinkää, Hyrynsalmi, Hollola, Hirvensalmi, Himanka, Heinola, Heinävesi, Haukivuori, Haukipudas, Hauho, Hartola, Hankasalmi, Hanko, Hamina, Hämeenkyrö, Halsua, Haapavesi, Haapajärvi, Forssa, Eurajoki, Espoo, Enonkoski, Elimäki, Ekenäs (Tammisaari), Auttoinen, Askainen, Asikkala, Artjärvi, Anjala, Alavus, Alavieska, Alastaro, Alajärvi, Alahärmä, Ähtäri, Äänekoski, Jyväskylan maalaiskunta, Virrat, Vilppula, Vantaa, Vaasa, Turku, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi, Replot (Raippaluoto), Pori, Oulu, Otaniemi, Orimattila, Mikkeli, Lemu, Lappeenranta, Lahti, Kuopio, Kouvola, Karleby (Kokkola), Kajaani, Jyväskylä, Joensuu, Ivalo, Helsinki, Hämeenlinna, Enontekiö, PorvooHoliday Weather - Lomasää (sääennusteet 2, 5 ja 7 vuorokaudeksi, tämänhetkiset ääriarvot - kuumin, kylmin ja tuulisin paikka -, kuukausien keskimääräiset säätiedot (keskilämpötila, keskimääräinen alin lämpötila, keskimääräinen ylin lämpötila, meriveden lämpötila, keskimääräinen sademäärä kuukaudessa, sadepäivien lukumäärä kuukaudessa, keskimääräinen aurinkotuntien lukumäärä päivässä)WeatherSpark (interaktiivinen säägrafiikka, säätilastot, säähistoria, sääennusteet, paikallissää, täsmäsää)
    Matkailusää: kuukausien keskim. maksimi- ja minimilämpötilat, aurinkotunnit, valoisa aika, sadepäivien lukumäärä, sademäärä ja meriveden lämpötilaAllMetsat (sääsatelliitit, säähavainnot, sääennusteet, ilmastotilastot, myrskyt)
    Unelmamatkat - kunkin kohteen kohdalla keskimääräinen sadepäivien lukumäärä kuukaudessa ym. ilmastotietoa
    World Weather - viralliset havainnot ja ennusteet ympäri maailmaa
    Säähistoria (tilastot) ympäri maailmaa
    Wunderground - tarkat säähavainnot ja sääennusteet ympäri maailmaa
    Falling Rain: säätiedot lähes kolmesta miljoonasta paikasta
    Time and Date - kellonajat, auringon nousu- ja laskuajat, 7 vrk:n tarkat sääennusteet
    Paikallissää sekä UV-indeksi ympäri maailmaa tai valitun maanosan eri kaupungeissa
    Qwikcast - säähavainnot ja sääennusteet ympäri maailmaa
    Qwikcast - säähavainnot ja sääennusteet valtioittainFree Meteo (säähistoria, kuukausittaiset keskiarvot: kuukauden keskilämpötila, maksimilämpötila, minimilämpötila, sadepäivien lukumäärä, ukkospäivien lukumäärä)
    Automaattisten sääasemien havainnot Suomesta ja maailmalta
    Meteorologi Mikko Rauhalan sääsivu
    Iivanaisen sääsivut (linkkejä: ukkostutka, sadetutka, allergiasää jne.)
    Weather Base - sääennusteet ja säätilastot maailman eri kaupunkeihin
    Weather Forecast - kirjoita kaupunki laatikkoon oikealla ylhäällä englanniksi
    The Weather Channel
    AOL
    Meteoalarm - varoitukset Euroopan poikkeuksellisista sääilmiöistä
    CNN
    Intellicast
    Yahoo
    Säätila Suomessa (säähavainnot)
    Sääennusteet ja säähavainnot (Suomi, Eurooppa, maailma)
    Säätilastot kaupungeista ympäri maailmaa (tiedot ilmastodiagrammien pohjaksi)
    Säätilastot kaupungeista ympäri maailmaa 2 (tiedot ilmastodiagrammien pohjaksi)
    Ilmatieteen laitos
    Ymmärrä säätiedotus
    Kysymyksiä ja vastauksia säästä
    Ilmatieteen laitoksen ilmastotilastot
    YLE (sään ennustaminen, sääilmiöt, luonnonkatastrofit, ilmastonmuutos)Ylen Elävä arkisto (katsele ja kuuntele vanhoja tv:n sääennusteita ym. sääjuttuja)
    Foreca (sääkartat, täsmäsää Suomen eri paikkakunnilla, säähavainnot)
    Foreca 2 (sääennusteet ympäri maapalloa)
    Pilviä
    Wonders in weather (pilvityypit, pilvilinkkejä)Lupsakkaa luonnontiedettä (pilvityypit)
    Timo Leponiemi: tähtitiede ja myrskyt (myrskyosiossa myös pilvityypit)
    Myrskyvaroitus (myrskytietokeskus)
    Suomalaiset myrskybongarit
    Ulkomaalaiset myrskybongarit (paljon kuvia)
    Ilmakehän valoilmiöt
    YK:n ilmastosivut
    Otavan linkit
    Yahoo
    LycosNOAA: Climate.gov (Säätilastot. Säähistoria. Past Weather -kohdasta löytää kätevästi päivittäiset säätiedot ympäri maapalloa vuodesta 1981 alkaen. Myös Suomen sääasemat löytyvät hyvin, esim. Helsinki ja Kouvolan Utti. Täältä voit katsoa, millainen sää oli vaikkapa 1.1.2000. Tosin ainakin toistaiseksi lämpötilat ovat vain Fahrenheit-asteina.)
    Muuntolaskurit (Celsius - Fahrenheit, millimetri - tuuma, km/h - metriä sekunnissa - mailia tunnissa - solmua)Delicious-linkit
    TOC-S-enn-tyksetSääennätykset
    Arizona State University & World Meteorological Organization WMO (maailmanlaajuiset sään ja ilmaston ääriarvot: lämpötila, sademäärä, tornadot, trooppiset syklonit, aallonkorkeus jne.)Extreme temperatures around the world ("luotetuin ja parhaiten päivitetty" tilasto mm. eri valtioiden minimi- ja maksimilämpötiloista) Weather Underground Record Extremes (valitse "Data Source: Wunderground Int'l Records", niin löydät kaikkien aikojen eli käytännössä siis koko mittaushistorian ennätykset maapallon 235 valtiosta tai itsehallinnollisesta alueesta)
    Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?
    Maapallon kuuminta paikkaa etsimässä
    Suomen sääennätykset (ylin lämpötila, alin lämpötila, suurin lämpötilan nousu vuorokaudessa, sademäärä, tuuli, lumensyvyys, korkein ilmanpaine, alin ilmanpaine, aallot/aallokko, vedenkorkeus)
    Sääennätykset maailmalla (lämpötila, sademäärä, lumensyvyys, lumisade, ilmanpaine, tuulennopeus)
    Daily Weather Records by NOAA (päivän, kuukauden ja kaikkien aikojen lämpöennätysten, sade-ennätysten ja lumensyvyysennätysten lukumäärä Yhdysvalloissa ja koko maapallolla viimeisimmän 7, 30 tai 365 päivän aikana sekä kuluvan kuukauden ja kuluvan vuoden aikana)Current Results: weather and science factsTop 10: The world's hottest and coldest placesMissä päin maapalloa on huonoin sää?

    (view changes)
    1:51 am
  6. page Melkein ihmisiä edited Kirja-arvostelu Arvostelun kirjoittaja: Aino Sirén Kirja: Shirley C. Strum, Melkein ihmisiä - ma…
    Kirja-arvostelu
    Arvostelun kirjoittaja: Aino Sirén
    Kirja: Shirley C. Strum, Melkein ihmisiä - matka paviaanien maailmaan
    Päiväkirjamaisella tyylillä kirjoitettu kirja ”Melkein ihmisiä - Matka paviaanien maailmaan” kertoo tositapahtumista, Shirley C. Strumin tutkijamatkasta Keniaan, Afrikkaan, jossa hän tutki yhden paviaaniryhmän eli ”Pumppuhuoneen jengin” elämää. Hän yrittää ymmärtää niiden käyttäytymissääntöjä, arvoja, normeja, suhteita ja perhejärjestelmiä vuosien 1972 ja 1986 välillä.
    Kirja on kirjoitettu suurelta osin päiväkirjamaisella tyylillä, mutta mukaan mahtuu myös paviaanien historiaa, niiden kehittymistä, aiemmin paviaaneja tutkineiden tutkijoiden näkemyksiä, katsantokantoja ja teorioita. Kirjasta löytyy päiväkirjan ja historian lisäksi myös tietokirjamaista tietoa paviaaneista ja niiden elämästä. Mielestäni kirjassa käytetään kaikkia kolmea kirjoitustyyliä sopivissa suhteissa, eniten päiväkirjamaista pohdiskelua, tapahtumien kirjaamista ja sinne sekaan hiukan ripoteltuna historiaa esimerkiksi siitä, miten paviaanit ovat aikojen saatossa selviytyneet. Mukana on Shirley C. Strumin havaitsemia epäkohtia omien ja paviaaneja aiemmin tutkineiden tutkijoiden välillä.
    Kirjan, joka kuvaa paviaanien elämää, niiden perheyhteisöä ja keskinäistä kanssakäymistä, luulisi olevan erittäin tylsä, teoriapainotteinen, mutta minun mielestäni kirjailija, antropologi Shirley C. Strum on kirjoittanut tutkimuksistaan erittäin värikkäästi ja mukaansa tempaisevasti niin, että tällainen ihminen, joka ei ole aiemmin tutustunut paviaanien elämään, tempautuu mukaan ”Pumppuhuoneen jengin” päivän tapahtumiin ja niiden elämän kiertokulkuun. Kirjailija on saanut kirjoitettua asiansa niin, että lukija huomaa itsekin yrittävänsä selvittää, mitä seuraavaksi tapahtuu tuossa sosiaalisesti kiinnostavassa yhteisössä.
    Mielestäni kirja oli asiasisällöltään mukaansatempaava, mielenkiintoinen ja avarsi asiaan perehtymättömänkin ajatuksia. Mielessäni heräsi kuitenkin kysymys, että olisiko monisatasivuisen kirjan sivumäärää voinut hiukan pienentää, jotta lukijan mielenkiinto säilyisi pitkien päiväkirjamerkintöjen aikana?

    (view changes)
    1:49 am
  7. page Maailma ilman meitä edited Kirja-arvostelu Arvostelun kirjoittaja: Olli M Kirja: Alan Weisman, Maailma ilman meitä Alan We…
    Kirja-arvostelu
    Arvostelun kirjoittaja: Olli M
    Kirja: Alan Weisman, Maailma ilman meitä
    Alan Weismanin ”Maailma ilman meitä” (2007, suom. Ulla Lempinen ja Tiina Ohinmaa, 2008, Atena) on ajatusleikki siitä, millainen maailma olisi, jos ihmiskunta katoaisi kokonaan. Ja jos tämä mieluiten tapahtuisi heti huomenna. Syynä ei olisi ydintuho, asteroidi eikä mikään niin tuhoisa tapahtuma, että se pyyhkäisisi maan pinnalta kaiken elollisen ja jättäisi eliöt radikaalisti muuntuneeseen ja heikentyneeseen tilaan. Mitä tapahtuisi maailmalle ilman ihmisiä seuraavana päivänä, mitä viikon, kuukauden, vuoden, sadan tai tuhannen vuoden kuluttua? Tässä vaiheessa tosikko toteaa, ettei ihmiskunnan yhtäkkinen ja täydellinen tuhoutuminen ole mahdollista. Se on erittäin epätodennäköistä, mutta ei sentään aivan mahdotonta. Esimerkiksi jonkin superviruksen kehittyminen saattaisi kyseenalaistaa olemassaolomme tällä planeetalla.
    ”Maailma ilman meitä” -kirjan oikeudet on myyty yli 30 maahan, ja se on ollut The New York Times -lehden bestseller-listan kärkisijoilla kuukausia. Arvostettu Time-lehti valitsi teoksen vuoden 2007 parhaaksi tietokirjaksi ja kirjasta on myyty myös elokuvaoikeudet, joten se on todellakin herättänyt ansaittua huomiota niin maailmalla kuin Suomessa. Weismanin tavoitteena olikin kirjoittaa kirja, joka ei löytäisi tietään vain ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta kiinnostuneiden ihmisten käsiin. Kun viime aikoina ympäristökeskustelu on tuntunut pelkistyvän pelkäksi ilmastonmuutokseksi, niin ”Maailma ilman meitä” laventaa jälleen huomiota muihinkin aiheisiin. Kirja suorastaan pursuaa mielenkiintoista pikkutietoa ympäristön tilasta kiinnostuneelle.
    Journalismin apulaisprofessori Arizonan ylipistosta ja itsekin palkittu journalisti Alan Weisman arvioi ihmisetöntä maailmaa kertomalla, mitä olemme saaneet aikaan ja millä tavoin olemme vahingoittaneet maata ja meriä. Samalla kirjassa paljastetaan konkreettisella tavalla ihmiskunnan mittava vaikutus ympäristöönsä ja toisaalta taas osoitetaan luonnon valtava uusiutumiskyky. Weisman kertoo, kuinka ihmisettömässä maailmassa eri lajien kirjo valtaa yhdessä yllättävän nopeasti takaisin kaupungit ja pellot ja eri rakennelmat. Käytettävissä olevan tiedon perusteella luonto siivoaa pääosan ihmisen aiheuttamasta sotkusta yllättävän ripeästi. Kun ihmiskunta katoaa täältä, häviävät myös vähitellen jälkemme ja luonto ottaa maan takaisin itselleen. Ihmisen toimet näkyvät kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen, vaikka lajimme yhtäkkiä häviäisikin maapallolta. Weismanin mukaan ympäristö puhdistuisi ihmisen vaikutuksesta kokonaan vasta sadan tuhannen vuoden kuluessa. Suurin osa tasapainosta palaisi kuitenkin jo ensimmäisen tuhannen vuoden aikana, ehkä jopa ensimmäisen vuosisadan aikana. Hienoimmat saavutuksemme murenevat tomuksi vuosikymmenissä, mutta monet tekemämme radikaalit muutokset planeettamme ekosysteemissä tulevat säilymään meidän mittakaavassamme ikuisesti. Weisman kirjoittaakin ihmisestä luonnonvoimana, joka vetää vertoja tulivuorille ja jäätiköille. Uusiksi muokattu ilmakehä on yksi ihmisen pitkäkestoisimmista aikaansaannoksista ja se säilyy kauan ihmisten jo kadottua maisemasta. Lopulta ihmisen olemassaolosta ei olisi muuta jälkeä kuin avaruudessa kohti tuntemattomia aurinkokuntia etenevät radioaallot, joihin on tallentunut ääntä ja kuvaa ihmiselämästä.
    Kirjassa paneudutaan ympäristöongelmien ja kestämättömän kehityksen teeman tarkasteluun 19 eri aiheen valossa. Osansa saavat muun muassa kotien tuhoutuminen ja kaupunkien antautuminen luonnolle, luonnontilaiset metsät ja saastuneet riutat, ihmisen rakentamat kanavat ja ydinjätteen välisijoituspaikat. Havainnollistavat esimerkit eri puolilta maapalloa kertovat monipuolisesti ihmisettömästä maailmasta ennen ja jälkeen ihmisen. Kirja vie meidät mitä mielenkiintoisimpiin paikkoihin, kuten Tanganjikajärvelle Itä-Afrikkaan, Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sijaitsevaan ikimetsään, ydinvoimala-onnettomuudesta toipuvaan Tshernobyliin, Panaman kanavalle, Kappadokian maanalaisiin kaupunkeihin Turkkiin, Houstonin öljynjalostamoille Teksasissa, Etelä-Korean demilitarisoidulle vyöhykkeelle ja Varoshan aavekaupunkiin Kyproksella.
    Yksi kirjan kestämättömän kehityksen teemoista on kuvaus muoveista, mikä on samalla kirjan masentavinta antia. Niiden hajoaminen kestää luonnossa todella pitkään. Muoveja on ollut olemassa vasta niin vähän aikaa, ettei niiden elinikää ja lopullista kohtaloa tiedetä. Tällä hetkellä näyttäisi, etteivät muovit hajoa biologisesti missään järkevässä ajassa. Eli jos ei lasketa pientä poltetun muovin määrää, joka ikinen viimeisten 50 vuoden aikana tuotettu muovin hitunenkin on edelleen olemassa. Vaikka muovintuotanto lakkaisi kuin seinään, luonnossa olisi silti ällistyttävä määrä tätä ihmeellisen kestävää ainetta. Eliöt joutuvat olemaan jo olemassa olevien muovien kanssa tekemisiin loputtomiin. Meressä muovi pilkkoutuu pieniksi rakeiksi, mutta ei varsinaisesti häviä. Evoluutiossa ei synny noin vain bakteereja, jotka oppivat hyödyntämään muoveja, pitkiä keinotekoisia hiilivetyjä. Pieneliöt ahmivat muovia muun ruuan mukana, samoin linnut ja lopulta sen kanssa tekemisiin joutuu koko meren eliöstö. Näitä pienemmäksi ja pienemmäksi jauhautuvia polymeerihitusia riittää nieltäväksi vähintään tuhansiksi vuosiksi. Vielä muoviakin pitempään vaikuttaa ydinvoimateollisuuden perintö.
    Weismanilla on takanaan ilmeisen laaja tutkimustyö, joten hän jos kuka tietää, minkälainen olisi maailma ilman meitä. Hän on haastatellut teostaan varten lukuisia eri alojen asiantuntijoita aina biologeista kemisteihin, matkustellut ympäri maailmaa ja tehnyt taustatyön huolellisesti. Jo kirjan kymmenien sivujen pituisen lähdeluettelon perusteella voidaan sanoa, että kirjan kokoaminen on sinänsä ollut aikamoinen saavutus. Huolellisuus näkyy lopputuloksessa ja yksityiskohtaiset kuvaukset ihmisettömässä maailmassa tapahtuvista kehityskuluista ovatkin paitsi vakuuttavia niin myös kiehtovia. Toimittajamaista, sujuvaa ja perusteltua tekstiä täydentää lisäksi muutamat mustavalkokuvat. Kirjassa perehdytään tarkasti myös aikaan ennen ihmistä, sillä saadaksemme kunnollisen käsityksen siitä, miten maailma jatkaisi eloaan ilman meitä, on tarkasteltava myös maailmaa ennen ihmisen ilmestymistä. Osa teoistamme on nähtävästi peruuttamattomia, joten maailma ilman meitä ei olisi sama planeetta kuin se, jossa emme olisi alun alkaenkaan kehittyneet. Mutta ei se välttämättä kovin erilainenkaan olisi.
    Vaikka ihmiskunnan katoaminen kokonaan maapallolta lähiaikoina on erittäin epätodennäköistä, tosiasia kuitenkin on, että meitä ihmisiä ei enää joskus ole. Toisaalta elämä jatkuu senkin jälkeen, mikä on lähes ainoa varmasti toteutuva ennuste. Voimme vain kuvitella, kuinka syvän helpotuksen huokauksen maapallo päästäisi, jos pääsisi meistä eroon. Se jäisi tuskin kaipaamaan meitä. Mutta entäs sitten jos ihminen katoaisi, ilmestyisikö jokin toinen yhtä monimutkainen olento jälleen maan kamaralle? Alan Weismanin mielestä ei ole ollenkaan mahdotonta, että nykyisistä simpansseista kehittyisi lopulta uusi ihmislaji. Toisaalta ne näyttävät aivan tyytyväisiltä ja tuskinpa ne haluaisivat lähteä valtaamaan maapalloa ja seurata turhauttavia jalanjälkiämme. Sitä paitsi Weismanin mukaan luonto voittaa aina, ennemmin tai myöhemmin, sillä ”luonto on alkukantainen, armoton vastustaja, ja sen perimmäinen voima piilee kyvyssä sinnitellä vihollista kauemmin”.
    Kirja-arvostelu
    Arvostelun kirjoittaja: Ville P
    Kirja: Alan Weisman, Maailma ilman meitä
    Alan Weismanin kirja ”Maailma ilman meitä” kertoo siitä, mitä tapahtuisi, jos ihminen yhtäkkiä katoaisi maapallolta. Teoksessa pureudutaan niin historiaan, ihmisen aiheuttamiin muutoksiin luonnossa ja geologisiin ilmiöihin kuin muovien kiertokulkuunkin. Kirjan luettuaan ymmärtää, miten suuri ja useimmiten tuhoisa vaikutus ihmistoiminnalla on ollut maapallon ekosysteemeihin, ja toisaalta että luonto pystyy toipumaan suuristakin muutoksista yllättävän nopeasti.
    Kuten voi olettaakin, ihmisen katoaminen olisi useimmille muille eliölajeille suoranainen lottovoitto. Liikakalastetut meret ja metsästyksellä köyhdytetyt savannit ja metsät alkaisivat pian kuhista elämää. Metsät kasvaisivat ja peittäisivät alleen pellot ja kaupungit. Monet uhanalaiset lajit, kuten valaat, norsut, petolinnut ja ihmisen lähimmät sukulaiset – kädelliset – runsastuisivat ja leviäisivät uusille alueille.
    On kuitenkin olemassa lajeja, joille ihmisen häviämisestä olisi lähinnä haittaa. Ensinnäkin jalostetut koti- ja lemmikkieläimet eivät selviäisi yksinään, vaan kuolisivat nälkään, kylmyyteen, sairauksiin tai tulisivat syödyiksi. Myös ihmisestä riippuvaiset ”haittaeläimet”, kuten torakat, rotat ja täit kärsisivät tai jopa katoaisivat. Kun kaatopaikoille ei enää tuotaisi jätettä, valtavat lokkiparvet joutuisivat etsimään ravintonsa muualta. Toisaalta runsastuvat kalakannat helpottaisivat niiden tilannetta. Vierasperäisiä lajeja, kuten kissoja, rottia ja mungoja ei kukaan olisi enää torjumassa. Varsinkin pienillä Tyynenmeren saarilla tämä aiheuttaisi monien alkuperäislajien kuolemisen sukupuuttoon. Voimakkaasti leviävät kasvilajit, mm. jumaltenpuu, lupiini ja jättiputki, valloittaisivat tilaa muilta lajeilta.
    Ihmisen katoaminen vaikuttaisi myös elottomaan luontoon. Ilman saastuminen ja myrkkyjen leviäminen lakkaisivat. Toisaalta sammumattomaan paloon syttyvät öljykentät, vuotavat ydinjätesäiliöt ja varsinkin ydinvoimalat olisivat pitkäaikainen haitta ympäristölle. Yllättävää kyllä, myös muoveista muodostuisi vakava uhka luonnolle. Tälläkin hetkellä valtamerillä kelluu mantereiden kokoisia jätelauttoja, jotka koostuvat pääosin muovista. Ihmisen kadottua jätettä ei enää syntyisi lisää, mutta vanha muovi ei häviä meristä minnekään. Se pilkkoutuu pieniksi rakeiksi, joita plankton ja muut pieneliöt syövät. Ravintoketjun mukana muovihiukkaset kulkeutuvat lopulta kaikkiin merieliöihin. Jo nykyään on havaittu, että suurimmalla osalla rantaan ajautuneista merilinnuista on muovia vatsassaan. Muovi ei ole myrkyllistä, mutta se voi tukkia suolen. Toinen uhkakuva on, että pilkkoutuvista muoveista alkaa liueta haitallisia kemikaaleja.
    Kirjan mielenkiintoisinta antia olivat kuvaukset siitä, mitä kaupungeille ja infrastuktuurille tapahtuu, kun niitä ei enää hoideta. Ne tuhoutuvat yllättävän nopeasti; muutaman tuhannen vuoden kuluttua kaupungeista ei ole jäljellä juuri mitään. Metrotunnelit täyttyvät vedellä muutamassa päivässä ja tukkeutuvat viemärit tulvivat. Puutalot lahoavat ja palavat. Vesi haurastuttaa betonin, irrottaa tiilet ja ruostuttaa teräksen. Pisimpään säilyvät kivitalot. Raunioituviin kerrostaloihin ja pilvenpiirtäjiin syntyy uudenlaisia ekosysteemejä. Ensin pulut, rotat, koirat ja kissat valtaavat kaupungit. Ilman ihmistä niillä ei kuitenkaan ole tarpeeksi ravintoa, eivätkä ikkunattomat rakennukset tarjoa suojaa kylmyydeltä. Pian oikea luonto palaa takaisin hiljaisiin ja metsittyviin metropoleihin. Lopulta vehreä ikimetsä ja katujen paikalla solisevat purot peittävät ihmiskunnan tuotokset alleen. Vain syvälle maan sisuksiin kaivetut tunnelit ja luolastot säilyvät, kun kaikki maanpäälliset rakennukset ovat hävinneet.
    Kaupunkien tuhoutumisen nopeutta olisi helppo epäillä, jos raunioitumista ei teoksessa havainnollistettaisi todellisten esimerkkien, Ukrainan Tsernobylin ja Kyproksen Varoshan aavekaupunkien avulla. Tsernobylin kadut ovat alle kolmessa vuosikymmenessä hyvää vauhtia metsittyneet. Osa rakennuksista on romahtamaisillaan. Villisiat ja peurat laiduntavat säteilevässä kaupungissa, ja sudet ja ilvekset ovat palanneet saaliidensa perässä muinaisille asuinsijoilleen. Poliittisten kiistojen takia 1970-luvulla tyhjennetyssä Varoshan turistikaupungissa puolestaan valtavat lepakko- ja kyyhkyparvet pesivät kymmenkerroksisissa, hiljalleen raunioituvissa hotelleissa, joiden seinät ovat köynnöskasvien peitossa.
    Vaikka luonnon kannalta ihmisen katoaminen maapallolta olisi hyvä asia, on kuitenkin hieman haikeaa ajatella, että ihmislajin kaikki ainutlaatuiset keksinnöt ja aikaansaannokset häviäisivät verraten lyhyessä ajassa koko planeetalta. Kirjan mukaan ihmiskäden luomuksista pisimpään maailmassa säilyisivät jalometalliset patsaat. Nekin kuitenkin tuhoutuvat viimeistään silloin, kun punaiseksi jättiläiseksi paisuva Aurinko imaisee koko aurinkokunnan sisäänsä. Loppujen lopuksi nykyisestä maan valtiaasta jäävät muistoksi vain avaruudessa ikuisesti etenevät radioaallot.
    Kirja-arvostelu
    Arvostelun kirjoittaja: Elmo Lakka
    Kirja: Alan Weisman, Maailma ilman meitä
    Minä luin Alan Weismanin, joka on USA:ssa asuva journalisti ja kirjailija, kirjoittaman kirjan "Maailma ilman meitä" (engl. World without us ). Kyseinen kirja on julkaistu suomeksi vuonna 2008. Weisman yrittää teoksessaan saada lukijan pohtimaan, millainen maailma olisi, jos ihmisiä ei olisi koskaan edes syntynyt tai millainen se mahdollisesti olisi, jos me kaikki Homo sapiens -lajiin kuuluvat ihmiset kuolisimme yhtäkkiä johonkiin odottamattomaan esimerkiksi virusperäiseen tautiin, kuitenkin ilman, että mikään muu elävä laji kärsisi kuolematavastamme, eli että mikään muu laji ei esimerkiksi sairastu kyseiseen virukseen. Millaiseksi lajit kehittyisivät ilman olemassaoloamme? Kuinka monelle lajille poismenostamme olisi ehkä haittaa? Kuinka monelle siitä voisi olla jopa hyötyä?
    Alan Weisman teki kirjan yhteistyössä monien pätevien tutkijoiden kanssa ja yritti teoksessa heidän avullaan perin pohjin selvittää, mitä olemme maailmassamme saaneet aikaan, ja mitä siitä on mahdollisesti seurannut, ja mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Weismanin mukaan valtavat moottoritiet tuhoutuisivat hyvin nopeasti niiden läpi puskevien kasvien voimasta. Mutta kuinka kauan meidän rakentamme pilvenpiirtäjät mahdollisesti kestävät? Entä mitä ydinvoimaloiden hoitamatta jätetyille ydinreaktoreille tapahtuu? Kuinka kauan luonnolta menisi aikaa kaiken tämän meidän rakentamamme ja valloittamamme maailman ennalleen palauttamiseen - ja pystyykö luonto siihen enää koskaan? Sen verran voin paljastaa, että siihen menee hyvin pitkä aika, ainakin Weismanin mukaan.
    Tutkijoiden mukaan tuhansien vuosien päästä ihmisen kadottua maahan tulisi jälleen uusi jääkausi ja elämä alkaisi taas melkein uudestaan alusta. Lisäksi tutkijat ovat laskelmoineet, kuinka paljon ihminen on vauhdittanut luonnollisia sukupuuttoaaltoja, ja lisäksi he pohtivat millaiseksi evoluutio muokkaa tulevaisuuden lajit. Muuttuuko sisilisko takaisin kenties hirvittäväksi Tyrannosaurus rexiksi vai kuoleeko koko maailma ilman olemassaoloamme? Tuleeko maapallostamme kenties Venuksen kaltainen (460ºC) planeetta, jossa ei enää olisi minkäänlaista elämää?
    Kirja on jaettu yhteensä 19 eri aihetta käsittelevään lukuun, jotka käsittelevät sitä, millaiseksi maailma muuttuu ja millaista se on joskus ollut. Kirjassa kerrotaan mm. mitkä eläimet ihminen on tappanut sukupuuttoon, tietoa kulkutaudeista sekä mitkä aineet hajoaisivat hyvin nopeasti ja minkä hajottamiseen luonnolta menisi useita satoja vuosia. Kirjassa matkataan Tshernobylin autioituneesta aavekaupungista Puolan vanhoihin ikimetsiin. Lisäksi tutustutaan maasai-heimon asuttamaan Afrikkaan ja maapallomme merien pohjien syvyyksiin.
    Suosittelen kirjaa lämpimästi niille henkilöille, jotka ovat maapallostamme ja sen historiasta ja mahdollisesta tulevaisuudesta yhtään kiinnostuneita. Itse pidin kirjasta erittäin paljon, vaikka se olikin melko pitkä. Oli hauskaa antaa mielikuvituksen myllertää ja pohtia millaisia esi-isämme olivat luonteeltaan ja mitä he mahtoivat tulevaisuudelta odottaa. Lisäksi oli mukava ajatella, millaisia tulevaisuuden lajit kenties mahtavat olla, sillä sitä tuskin kukaan meistä vielä tietää...
    Kirja-arvostelu
    Arvostelun kirjoittaja: Maari A
    Kirja: Alan Weisman, Maailma ilman meitä
    Alan Weismanin palkittu teos ”Maailma ilman meitä” (Atena, 2008) leikittelee ajatuksella, jossa ihmiset ovat yhtäkkiä kadonneet kokonaan maapallolta. Mitä tapahtuisi ja miten luonto ottaisi paikkansa takaisin ihmisen muokkaamassa maailmassa viikkojen, kuukausien ja vuosien kuluttua? Kirja on fiktiivinen ja kuviteltu matka maailmaan, jossa ihmisten suurteot ja saavutukset väistyvät luonnon voimien tieltä.
    Kirja käsittelee 19 eri aihepiiriä, esimerkiksi miten kaupungit murenevat, mitä käy kodeillemme, miten eläimet sopeutuvat tilanteeseen ja kuinka luonto uudistaa itsensä ihmisten poistuttua. Aihepiireistä jokainen käsittelee aiheensa mielikuvituksen lisäksi tutkimuksiin perustuen. Kirjasta löytyy paljon mielenkiintoista faktatietoa, jota on kerätty ympäri maailmaa erilaisista tutkimuskeskuksista ja niiden ammattilaisilta. Kirjassa ei ole selkeää etenevää juonta, sillä se on dokumentin tyylinen ja jokainen näkökulma käsitellään erikseen. Tyyli on toimittajamainen ja pohtiva; kirjailija pohtii asiaa eri kannoilta asiantuntijoiden kommentit huomioon ottaen ja lisäten omat ajatuksensa päälle. Kirjassa korostetaan ihmisen aiheuttamaa haittaa luonnolle tekemättä sitä liian tuomitsevasti tai syyttävästi. Epämiellyttävä totuus luonnon tilasta kuitenkin kerrotaan kiertelemättä ja säälimättä. Sävy pysyy asiallisen maltillisena läpi teoksen, ja samalla uskottavuus säilyy.
    Teos ottaa kantaa tänä päivänä keskustelua herättäneisiin ympäristöekologisiin kysymyksiin. Weisman arvioi ihmisen aiheuttamien tuhojen laajuutta metsissä, merissä ja ilmastossa. Pystyykö luonto korjaamaan ihmisten aiheuttamat vahingot, ja voiko maailma palautua enää koskaan siihen, mitä se oli ennen meitä? Ihmisten kadotessa luonto raivaa tilaansa takaisin syrjäyttämällä rakennelmat ja pyyhkimällä suurimman osan ihmisten jättämistä jäljistä. Kirjailijan mukaan tasapaino tulee vielä joskus palautumaan, ehkä tuhansien vuosien kuluttua, mutta osa ihmisen vaikutuksesta jää ikuisesti näkymään. Ajatusta ei ole vaikea uskoa, onhan ihminen onnistunut muuttamaan maailmaa varsin lyhyessä ajassa maan olemassaolon mittakaavassa. Weisman vertaakin ihmistä luonnonvoimiin, vaikka niille ihminen tulee lopulta kuitenkin häviämään.
    Kirjassa perehdytään myös aikaan ennen ihmistä. Sen avulla voidaan ennustaa tapahtumia ihmisen hävittyä. Luonto juhlisi, sillä esimerkiksi ilmaston saastuminen ja myrkkypäästöt loppuisivat. Sen seurauksena metsien tila kohenisi, ne laajenisivat ja uudet eliöt ja eläinlajit saisivat lisää elintilaa. Maailma muuttuisi monimuotoisemmaksi ja syntyisi uusia lajeja ja ekosysteemejä.
    Kirja saa miettimään ihmiskunnan yhteisesti aiheuttamaa hävityksen määrää, mutta myös omien tekojen ja valintojen vaikutusta maapallon hyvinvointiin. Kirja tavoittelee aiheesta kiinnostuneita, sillä tekstin lukeminen vaatii aikaa ja asiaan syventymistä. Se kuitenkin onnistuu vakuuttamaan myös lukijan, jolle aihe ei ole ennestään niin tuttu ja merkittävä. Kirja antaa helposti uskottavan ja järkeen käyvän kuvauksen maailmasta ilman meitä. Teos herättää lukijansa todellisuuteen; ihminen koettelee luonnon sietokykyä, ja jossakin vaiheessa mitta tulee täyteen. Jää nähtäväksi, kuinka luonto taistelee vastaan ja mitä äärimmäisessä tilanteessa tulee tapahtumaan.
    Mikään ei kestä ikuisesti, ei edes ihminen. Elämä jatkuu jossakin muodossa myös katoamisemme jälkeen ja sen kiertokulku alkaa ehkä joskus vielä alusta. Voimme vain arvailla, toteutuvatko Weismanin päättelyt. Kirjan mukaan kaikki päättyisi sinne, mistä se on alkanutkin: meren kehtoon. Alan Weisman kirjoittaa teoksensa lopussa: ”Lopulta me yrittäisimme sitä uudelleen. Meidän maailmamme alkaisi alusta.”

    (view changes)
    1:48 am
  8. page Herääminen edited Herääminen Kirja-arvostelu Arvostelun kirjoittaja: Eveliina Parikka Kirja: Risto Isomäki, Herä…
    Herääminen
    Kirja-arvostelu
    Arvostelun kirjoittaja: Eveliina Parikka
    Kirja: Risto Isomäki, Herääminen
    Risto Isomäen romaani Herääminen käsittelee hyvin ajankohtaiseksi osoittautunutta ilmastokatastrofia, joka on uhkana koko maailmalle ja sen asukkaille. Karkuun päässyt kasvihuoneilmiö ei kuitenkaan ole ainoa ongelma, sillä Maailman lämpötilojen radikaalien harppausten ohella ihmiskuntaa ja sen elinympäristöä uhkaavat muun muassa laajamittaiset metsäpalot, erilaiset epidemiat sekä merestä nousevat metaanikaasupäästöt. Kirjan edetessä lukijalle selviää, että kaikkia näitä ongelmia yhdistää jokin tekijä, joka loppupeleissä pystyisi pelastamaan koko maailman tuholta.
    Romaani alkaa salaperäisellä ja selittämättömällä vihjeellä Maailmanlopusta, kun venäläinen rannikkovartioston partioalus Archangel löytää kuumuudesta kärsivältä Barentsinmereltä virran mukana ajelehtivan rahtialuksen. ”Aavelaivaksi” osoittautuneen aluksen miehistö löytyy komentosillalta kuolleena ilman minkäänlaisia väkivallan merkkejä. Kyseinen alkukertomus saa välttämättömästi lukijan kiinnostuksen heräämään - mikä oikein surmasi miehistön ja miten?
    Seuraava samanlainen tapahtuma seuraa, kun kirjan yksi päähenkilöistä, Irina Saari, saa kutsun tutkimaan Siperian rannikolla sijaitsevaa Golkorodin kaupunkia. Golkorodin puhelin- ja radioyhteydet ovat katkenneet, joten kaupunkiin ei saada minkäänlaista yhteyttä. Lisäksi ilmakuvat osoittavat kaupungin olevan autio, sillä kaduilla ei näy lainkaan liikettä. Tutkijat kohtaavat Golkorodissa pelkkää kuolemaa, kun sekä eläimet että ihmiset ovat saaneet surmansa käsittämättömällä tavalla. Samoin tulee käymään läheiselle Dicksonin kaupungille, mutta nyt lukija pääsee seuraamaan tapahtumien kulkua nykyhetkessä. Kuolemien syyksi todetaan merestä nousevat kaasukuplat, jotka selviävät myöhemmin metaanikaasupäästöiksi.
    Romaanissa esitetty metaanikaasuongelma ei ole oikeastaan ollenkaan fiktiivinen. Metaani on todellisuudessa hyvin voimakas kasvihuonekaasu ja täten myös haitallinen ilmaston kannalta. Metaania käytetään muun muassa lämmitysenergiana ja palaessaan se vapauttaa ilmaan hiilidioksidia sekä vesihöyryä.
    Kirjassa karkuun päässeen kasvihuoneilmiön vaikutuksesta radikaalisti lämmenneiden matalien merialueiden pohjaan, ikiroutaan miljoonia vuosia sitten jäätyneet ja varastoituneet metaaniklatraatit ovat alkaneet sulaa ja aiheuttaa purkauksina metaanipäästöjä rannikoilla. Metaanista ja hiilidioksidista koostuva kaasu tukehduttaa näillä alueilla elävät ihmiset ja eläimet, eikä päästöjä saada loppumaan ellei kasvihuoneilmiötä saada heti kuriin. Romaanin loppuhuomautuksissa kerrotaan, että vastaavanlaisia metaaniklatraatteja on todella olemassa ja että venäläiset tutkijat ovat jopa havainneet metaanipäästöjä Okhotskinmerellä. Isomäki toteaakin metaanin laajamittaisen vapautumisen ilmakehään olevan mahdollisista ympäristökatastrofeista suurin.
    Kirjassa käsitellään hyvin keskeisenä aiheena ilmaston lämpenemistä, joka vaikuttaa moniin muihinkin ongelmiin. Romaanissa eletään pikkujääkauden jälkeistä kuuman ilmaston vallitsemaa vaihetta, joka aiheuttaa Suomessakin yli +30 asteen helteet. Kuuma ilmasto ja kuivuus saavat aikaan muun muassa laajoja metsäpaloja ja taloudellista haittaa. Isomäki toteaa tällaisen ilmaston muutoksen tapahtuvan Suomessa ja läntisessä sekä pohjoisessa Euroopassa Golfvirran takia. Tämäkään väite ei ole fiktiivinen, sillä on todettu, että Golfvirtaa käynnissä pitävä vastakkainen pohjavirta olisi ainakin väliaikaisesti pysähtynyt jäämassojen sulamisesta aiheutuvan makean veden vapautumisen takia.
    Kirjan tapahtumat havainnollistavat mihin Golfvirran pysähtyminen voisi hyvinkin johtaa. Aluksi Pohjoismaiden sekä Länsi-Euroopan lämpötilat laskisivat noin kuudella asteella, kun taas muun maailman keskilämpötilat nousisivat merkittävästi samaan aikaan. Alhainen lämpötila aiheuttaisi pohjoisessa pikkujääkauden, jota seuraisi vuosien jälkeen lämmin subtrooppinen ilmasto. Tämä taas jatkuisi kunnes maailma löytäisi uuden balanssitilan.
    Kasvihuoneilmiön aiheuttamien ongelmien esittelyn ohella Isomäki tarjoaa romaanissaan varteen otettavia ehdotuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Itse ratkaisijana hän tosin käyttää hyvin kuvitteellisella tavalla ulkoavaruuden olioita, jotka ovat eläneet kauan maapallolla vain suojellakseen sitä uhkaavilta tekijöiltä. Vaikka Isomäki sekoittaakin tässä vaiheessa tarinaa todellisuuden hyvin vahvaan fiktioon, löytyy sen takaa harkittavia ideoita kasvihuoneilmiön estämiseksi.
    Maaperän eroosion ja metsien hakkuun lisäämien maan hedelmättömyyden ja hiilidioksidin määrän kasvun estämiseksi kirjassa ehdotetaan valtameriä yhtenä viljelymahdollisuutena. WSOY:n maantiedonkirjassa Globus todetaan kuitenkin, että ”noin 90% maapallon meristä on tuottavuudeltaan aavikoihin verrattavia.” Ravinnepitoisuudeltaan runsaimpia ovat rannikkomeret, mannerjalustan kumpuamisalueet sekä lämpimien ja kylmien merivirtojen törmäysvyöhykkeet ja näiltä alueilta saadaankin suuri osa maailman kalansaaliista. Isomäki kehottaa kuitenkin loppuhuomautuksissaan miettimään meriviljelyn vaihtoehtoa sen epäkäytännöllisyydestä huolimatta.
    Tavallaan meriviljely johtaisi toiseen hyvin loogiseen kirjan sisältämään ongelman ratkaisuun. Jos ravinnon pääasiallinen viljely siirtyisi maalta merelle, jäisi maaperälle enemmän tilaa istuttaa esimerkiksi puita. Metsäthän ovat tunnetusti ”maailman keuhkot”, koska ne sitovat itseensä hiilidioksidia ja vapauttavat happea. Metsien laajamittainen hakkuu on edistänyt jo joissakin määrin kasvihuoneilmiötä ja sen tiedetään jatkuvan yhä edelleen, joten uusien puiden istuttaminen ei todellakaan tekisi pahaa.
    Mielestäni tässä romaanissa yhdistyvät hyvin tärkeä aihe sekä jännittävä tarina. Vaikka sekaan oli lisättykin ripaus mielikuvitusta, ei se pilannut itse aiheen päämäärää vaan mukautui siihen ovelasti. Kirja eteni sujuvasti ja piti kiinnostusta lähes koko ajan yllä. Kasvihuoneilmiön estämiseksi tarvittaisiin kuitenkin koko maapallon asukkaiden täydellinen panostus ja vaikka sen aikaansaamiseen en itse uskokaan, antaa tämä kirja kuitenkin maan pelastamisen toteuttamiseksi hyvän rekvisiitan.
    Kirja-arvostelu
    Arvostelun kirjoittaja: T. Torvikoski
    Kirja: Risto Isomäki, Herääminen
    ”Herääminen” on ekologinen tieteisjännäri, joka sijoittuu vuoteen 2038. EU:n talous on romahtanut, Euroopan mahtavin valtio on Venäjä, öljysodat ovat vaihtuneet vesisodiksi ja Suomessa on keväällä yli 30 astetta lämmintä.
    Lääkäri Kauko Korhonen huomaa AIDS-epidemian käyttäytyvän oudosti. Tartuntaluvut heittävät siksakkia 45 %:n ja 55 %:n välillä valtiosta riippuen, vaikka sen pitäisi jatkaa kasvuaan.
    Samaan aikaan saksalainen tähtitieteilijä löytää kuusta jalanjälkiä, jotka eivät ole ihmisten tekemiä. Venäjältä löydetään uusi uhka koko ihmiskunnalle, kun kokonaisia kyliä on kuollut yöllä muutaman minuutin aikana. Tutkijat Irina Saari ja Alexander Grigorjev saavat selville, että merenpohjan metaanijääesiintymät ovat alkaneet sulaa. Ne ovat vapauttaneet metaania ilmakehään ja kasvihuoneilmiö on päässyt karkuun. Tätä yritetään kaikin mahdollisin keinoin ehkäistä, mutta vain Tynkä-EU:n johtaja ottaa asian täysin tosissaan. Myöhemmin venäläiset löytävät Jäämeren pohjasta jotain, mitä ei edes timanttipora läpäise.
    ”Heräämisen” ympäristöongelmat ovat faktapohjaisia. Kirjan lopussa Isomäki kertoo näistä tarkemmin loppupuheessa. Metaanijäätä on todella olemassa ja se voi ehkä alkaa sulaa, jos merivesi lämpenee liikaa. Myös kirjan sammunut Golfvirta on mahdollinen, jos napajäätiköt sulavat lisää. Suolaista vettä kevyempänä makea vesi painaa suolaisen alleen ja ehkäisee lämmittävää vaikutusta. Tämän takia EU:n talous romahti. Kylmettynyt ilmasto romahdutti maatalouden.
    Jotkut asiat Isomäki on keksinyt kokonaan itse. Epäuskottavimpia asioita lienee Kiina-Japani –valtio (kirja ei tosin kerro, miten valtiot yhdistyivät) sekä maan ulkopuolinen sivilisaatio, jota kutsutaan koko ajan sanoilla He ja Ne. Heistä ei kerrota kuin henkilöiden olettamuksissa siitä, mitä he tekevät ja miksi. Lopussa paljastuu, etteivät he aina ole olleet niin mukavia.
    Kirja on kerrottu lähinnä tutkijoiden näkökulmasta (Irina Saari, Kauko Korhonen jne). Sivuhenkilötkin saavat mukavasti tilaa.
    Kirjan suurin yllätys lienee, että kaksi vähiten maapallon pelastamiseen panostavaa henkilöä tavallaan pelastavat sen uudelta jääkaudelta.
    Kirjan ainoa huono puoli on lopetus. Tarina loppuu aivan yhtäkkiä, vaikka se olisi voinut jatkua vielä parikymmentä sivua. Myös kuun todellinen alkuperä (kirjan mukaan) on outo ja sen lopullinen kohtalo vielä oudompi.
    Kokonaisuutena ”Herääminen” on yhdeksikön (9/10) arvoinen kirja. Mukaansatempaava tunnelma pysyy yllä loppuun asti, mutta nopea lopetus saattaa pilata sen.
    +Faktat
    +Avaruusoliot
    +Tarina ja kerronta
    +Voi ehkä tapahtua oikeasti
    -Kuun kohtalo
    -Lopetus
    -Voisi olla pidempi

    (view changes)
    1:47 am
  9. page Minä pyydän edited Justiina Lampila: Minä pyydän (Pohjoismaisen ilmastopäivän 11.11.2010 kansallisen pääpalkinnon 10…
    Justiina Lampila: Minä pyydän
    (Pohjoismaisen ilmastopäivän 11.11.2010 kansallisen pääpalkinnon 1000 Tanskan kruunua voittanut kirjoitus)
    Minä olen kaikki, minkä vuoksi te elätte. Ette ole mitään ilman minua. Kuitenkin minä rakastan teitä, haluan antaa teille kaiken mitä tarvitsette, ravintoa, jotta voisitte antaa hellyyttä, ja juotavaa, jotta jaksaisitte pysyä jaloillanne. Ilmaa, jota hengittää; maiseman, jota katsoa; äänet, joita kuulla; tilaa, mihin rakentaa koti, ja maailman, jossa pystyy elämään. Minä katson teitä, minä olen se, mitä te olette. Te rakastatte, vihaatte, hymyilette ja puukotatte selkään. Minä todella yritän täyttää toiveenne, mutta teidän ahneutenne runnoo minua, tuhoaa minua ulkoa ja sisältä. Te muutatte minua kuin tietäisitte paremminkin, tai sitten joko te ette ymmärrä miksi minä muutun tai ette ymmärrä että te ette voi hallita kaikkea. Teoilla on seurauksensa.
    Jotta kotinne, pintani, olisi teille asuinkelvollinen, minun täytyy pitää se tarpeeksi lämpimänä. Luonnollinen kasvihuoneilmiö takaa sen. Kun otan tuolta kaukaa suurelta ystävältäni säteilyä, Auringon voimaa, minä en heijasta kaikkea pois. Jätän sen teidän haltuunne, teidän turvaksenne. Minä osaan säännöstellä: ei liikaa, ei liian vähää. Välillä se on vaikeampaa, eihän se voi onnistua, että pystyisin pitämään lämpöni koko ajan täysin samana. Lämpötilani vaihtelevat, joskus tulee kylmempää, joskus lämpimämpää, mutta te haluatte näköjään liian lämmintä. Te tuotatte ongelman, jonka takia tasapaino tuntuu luisuvan käsistäni.
    Minä olen myös vanha, vanhempi kuin te, te olette niin nuoria. Vasta vuosisatojen ja -kymmenten aikana te, ihmiskunta, olette astuneet liian suuren harppauksen, ajattelemattomasti väärään suuntaan, voimistatte kasvihuoneilmiön. Tuotatte valtavan määrän kasvihuonekaasuja ilmakehääni.
    Merkittävin kaasu, minkä te tuotatte minun antimistani, on hiilidioksidi. Se on teille vain jätettä, mutta sillä on silti merkitystä. On kuin polttaisitte minua tupakan lailla. Ensimmäinen henkäisy; kaskeatte metsiä, poltatte itsellenne tilaa. Toinen imaisu; poltatte bensiiniä, jotta pääsette päämääriinne, etsitte paikkaanne, kuljette ilmassa, maassa ja vedessä. Kolmas veto; poltatte fossiilisia polttoaineita voimaloissanne, kun haette energiaa, itseänne ylittävää voimaa. Ja joka kerta puhalluksen myötä ilmakehään tulee hiilidioksidia, jolla te ette tee mitään, mutta eihän mikään katoa. Vuosimiljoonien ajan hiilen kiertokulku on ollut tasapainossa, mutta tämä teidän upea teollinen vallankumouksenne, maailman herruuden osoituksenne, heilautti vaakakuppeja reilusti. Kun te nostitte sisältäni suuria määriä fossiilisia polttoaineita, niin hiili siirtyi väärään paikkaan liian suurella vauhdilla.
    Te lisäätte myös metaanin syntyä. Tehostatte karjankasvatustanne, kaatopaikkanne suurenevat, riisinviljelynne laajenevat ja poltatte biomassaa. Metaania purkautuu ilmaanne. Lisäksi on vielä kaikkia muita kaasuja. Vieläkö te ihmettelette, miksi lämpö ei lähdekään? Te tuotatte kaasuillanne muuria ilmaan, joka suojelun sijasta tukahduttaa turvapaikkanne. Ilmasto lämpenee.
    Se, että maailmanne lämpenee, voi kuulostaa turhan luonnolliselta ja sitä voi olla vaikea uskoa. Kuka haluaisikaan uskoa minun olevan niin heikko, että te ihmiskunta voisitte sitä muuttaa, mutta se on totta, eikä teillä tunnu pysyvän ohjakset käsissä.
    Kerron teille todisteen. Ilmakehäni voidaan jakaa kahteen osaan; ylä- ja alailmakehään. Teidän kasvihuonekaasujen lisääminen lämmittää vain alailmakehää, koska kaasut päästävät siis vähemmän lävitseen ja näin lämpö ei pääse yhtä hyvin pois eikä siis lämmitä yläilmakehää. Jos tämä kaikki taas johtuisi teistä riippumattomasta tekijästä, Auringon säteilyvoimakkuuden kasvusta, se lämmittäisi koko ilmakehää, mutta yläilmakehäni on viilentynyt.
    Minä yritän suojella itseäni. Keuhkoni, kaikki suuret metsäni, nieluni, suomaani ja mereni varastoivat hiiltä. Kasvit tuottavat kauniin hapekkaan ilmanne, jota te hengitätte. Ne imevät toimintaansa suuren määrän hiilidioksidia. Suot pitävät hiilen ja myös metaaninsa pohjavesien alla. Meret nielevät suuret määrät. Kaikella on kuitenkin vastapuolensa. Kasvit eivät tarvitse hiilidioksidia ympäri vuoden, nekin pitävät taukoa talven yli ja suurin osa mantereesta ja sitä myöten kasvillisuudesta on samalla puolella minua, viettävät lepoaan samaan aikaan. Te taas tuotatte hiilidioksidia tauotta. Kaasujen määrä kasvaa liian suurta vauhtia. Kun ilmasto alkaa lämmetä, haihtuminen lisääntyy, sitä myöten aiheutuu myös se, että suot alkavat luovuttaa sisältämäänsä hiiltään pohjavesien pinnan laskiessa. Merien kyky imeä hiiltä heikkenee, kun ilmasto lämpenee; lämpötilan nousu vähentää hiilidioksidin liukoisuutta veteen ja merivirrat alkavat kiertää heikommin pinta- ja syvienkerrosten välillä. Pinnalla pitkään kellunut vesi ei sido hiiltä tarpeeksi.
    Teidän teollisuutenne lisää toisaalta myös pienhiukkasten määrää. Ne samentavat ilmakehää ja lisäävät pilvien kykyä heijastaa Aurinkomme säteilyenergiaa pois. Tämä osittain kumoaa teidän aiheuttamianne kasvihuonekaasujen tuhoja, mutta kannattaako tällaiseen laittaa toivoaan ja jatkaa vain samaan malliin? Jos minä kuitenkin auttaisin teitä muilla tavoin, jos te antaisitte ahneudeltanne sille varaa.
    Pystyttekö jo ymmärtämään, että tekonne tuottavat minulle sairautta, teistä, rakkaasta ihmiskunnasta, tulee minulle kuin haitallisia bakteereja, mutta vaikka te satutatte minua, te todellakin satutatte itseänne. Tämä muutos aiheuttaa liikaa pahaa, jos te päästätte sen jatkumaan. Merenpintani nousee, vie teiltä asuintilaa. Tuotan teille äärimmäisiä sääilmiöiden voimistumisia, tulee tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä. Jään ja lumen määrä vähenee, eikö arktisilla alueilla enää halutakaan valkeaa joulua, hiihtoretkiä? Suuret jäätiköt sulavat, aiheuttavat vesipulaa. Malarian kaltaiset trooppiset tautinne leviävät. Viljelynne vaikeutuu, alueet pienentyvät, syntyy lisää nälkää. Monimuotoinen luontoni kutistuu.
    Todellako te haluatte jättää minut runneltuna jälkipolvillenne? Vaikka minulla olisi tarjottavana jotain kaunista. Minä pyydän teiltä, miettikää tätä mielissänne. Voi olla, että päädytte tulokseen, mikä haluaisi kumota tämän muutoksen. Muutoksen kuuluu tapahtua teidän toimissanne, ei minun.
    Justiina Lampila
    Kouvolan Lyseon lukio / Ympäristöekologian ryhmä BI3
    Tietotie 3-5
    45100 KOUVOLA
    http://www.edukouvola.fi
    Lähteet:
    Happonen et. al, BIOS 3, Ympäristöekologia, WSOY
    Ilmasto.org, http://www.ilmasto.org
    Ilmatieteen laitos, http://www.ilmatieteenlaitos.fi
    Ympäristöatlas, Intokustannus

    (view changes)
    1:44 am
  10. page Säteily edited {sateily.png}
    {sateily.png}
    (view changes)
    1:36 am

More