Kirja-arvostelu

Arvostelun kirjoittaja: Aino Anttolainen
Kirja: Stephen Mills & Roger Fouts, Simpanssini Washoe – yhteinen matkamme

Luin Stephen Millsin kirjoittaman Roger Foutsin elämäkerran ”Simpanssini Washoe – yhteinen matkamme”. Kirjassa kerrotaan Foutsin ja Washoe-simpanssin elämästä ja kasvusta yli 30 vuoden ajalta.

Fouts on kirjan alussa nuori psykologi, joka saa työpaikan apupoikana tärkeässä psykologisessa kokeessa, simpanssien puheenmuodostuksessa. Tutkimuskohde on hellyttävä, joskin riiviömäinen, simpanssityttö Washoe.

Washoe oppi nopeasti viittomakielen ja oli aivan kuin ihmislapsi. Foutsin ja Washoen välille syntyy syvä sisarussuhde. Washoe pitää itseään ihmislapsena. Hän leikkii nukeilla, asuu asuntovaunussa ja tykkää vitsailla. Washoe ei ole koskaan tavannut simpanssia ja hänen kasvaessa liian isoksi asuntovaunuun, pitää hänen muuttaa.

Uudeksi kodiksi valitaan Lemmonin johtama eläinkoelaitos. Lemmon ei ole lainkaan eläinrakas ja antaa simpansseille sähkösokkeja tutkimuksen nimissä. Washoen on vaikea sopeutua, kuten Foutsinkin.

Washoe saa laitokselta saaren, johon hän muuttaa yhdessä ”mustien itikoiden” kanssa. Pian uudet perheenjäsenetkin oppivat viittomaan. Paikka ei ole niin vapaa kuin Fouts toivoisi ja usein hän haikaileekin takaisin Afrikkaan, paikkaan, jonne voisi vapauttaa simpanssit.

Mielestäni kirja oli erittäin hyvä. Siinä oli sopivassa suhteessa simpanssien hellyttäviä viittomia ja psykologiaa. Washoe ja hänen ystävänsä ovat älykkäitä ja oppivaisia.

Kirja sai minut myös pohtimaan, kuinka järkyttävästi eläimiä on voitu kohdella (ja kohdellaan edelleen) tieteen nimissä. Suurin osa kirjan simpansseista on ollut NASA:n palveluksessa tai Lemmonin psykologisissa kokeissa. Tapa, jolla heitä on kohdeltu, on kerrassaan pöyristyttävä. Miten tällaista on voinut tapahtua?

Kirja oli opettavainen ja sai minut huomaamaan epäkohtia. Onneksi Fouts on pitänyt simpansseista uskollisesti huolta. Kirja oli hyvä lukukokemus. Vaikka kirja oli pitkä, se oli mukaansa tempaava. Suosittelen!


Kirja-arvostelu

Arvostelun kirjoittaja: Anna Salminen
Kirja: Stephen Mills & Roger Fouts, Simpanssini Washoe – yhteinen matkamme

Kirja ”Simpanssini Washoe – yhteinen matkamme” on mahtava kertomus simpansseista, jotka ovat osana tieteellistä koetta auttaneet meitä ymmärtämään oman paikkamme suhteessa muuhun eläinkuntaan.

Psykologian opiskelija Roger Fouts pääsee töihin Allen ja Trixie Gardnerien ylläpitämään hankkeeseen, jossa koulutetaan simpanssipienokaista, Washoeta, kommunikoimaan amerikkalaisilla viittomilla. Washoe asuu Gardnerien pihamaalla asuntovaunussa kodinomaisissa olosuhteissa, jossa sitä hoitavat ja opettavat päivittäin muutamat sille tutut ihmiset, joista yksi on Roger Fouts. Washoelle opetettiin viittomia tuttujen rutiinien ja leikkien yhteydessä.

Muutaman vuoden kuluttua Gardnerit päättivät lähettää Washoen tohtori Lemmonin hankkeeseen, joka oli myös suunnattu simpanssien kommunikoinnin tutkimiseen. Simpanssin mukaan lähti myös Roger Fouts, Washoen uskollinen tuki ja turva. Tohtori Lemmonin tavat käsitellä simpansseja saavat lukijan tunteet simpanssin puolelle, sillä Lemmonin koulutusmetodeihin kuuluivat sähköpiiska ja ilmapistooli. Lemmonin apinatarhat olivat karuja betonisellejä, joista puuttuivat kaikki virikkeet.

Washoe-simpanssi kasvoi ja alle kymmenvuotiaana siitä tuli simpanssipienokaisen äiti. Valitettavasti Washoen pienokainen menehtyi pian.

Roger ja hänen vaimonsa Debbi päättivät ruveta etsimään Washoelle parempia tiloja ja rahoitusta tutkimukselleen. Tiloja etsittiin useista Amerikan yliopistoista, mutta kuin onnenkaupalla eräs elokuvayhtiö kiinnostui Washoesta ja sen simpanssiystävistä Tarzan-elokuvaa ajatellen. Lupaava hanke kuitenkin kariutui. Washoe odotti toista pienokaistaan, ja taloudelliset ongelmat vaivasivat Rogeria. Washoen poika syntyi heikkona ja useista yrityksistä huolimatta menehtyi kaksi kuukautta syntymänsä jälkeen.

Erilaisten vaiheiden jälkeen Washoe sai ottolapsekseen nuoren Loulisin ja Washoe pääsi muuttamaan poikansa kanssa pois tohtori Lemmonin luota – ja lopulta useiden muuttojen jälkeen vihdoin pysyvään kotiinsa vuonna 1993.

”Simpanssini Washoe” on huima ja koskettava kertomus pienestä simpanssivauvasta, joka jo varhain riistettiin emoltaan ja kuljetettiin Yhdysvaltoihin ihmisten tutkimuksia varten. Tosin Washoe oli varmasti yksi harvoista simpansseista, joita kohdeltiin tuntevana eläimenä, toisin kuin useimpia kirjassa kuvailtuja simpansseja. Washoe sai kokeakseen paljon rakkautta ja huolenpitoa. Kirjassa kuvailtiin useita koskettavia kohtaloita, joita ihminen on simpansseille tutkimuksissaan aiheuttanut.

Kirja otti voimakkaasti kantaa simpanssien arvon puolesta ja pyrki kumoamaan teoreetikkojen väitteet ihmisten ainutlaatuisuudesta. Teoreetikot väittävät, että yksin ihminen pystyy kommunikoimaan muuten kuin pelkästään ääntelemällä erilaisia ääniä. Wasahoe kumosi kuitenkin kaikki ihmisten kielellistä ylivertaisuutta korostavat väittämät oppiessaan säyttämään kymmeniä viittomia. Washoe jopa välitti taidon adoptiopojalleen Loulisille!

Washoen oppiminen voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa Washoe oppi yksittäisiä viittomia kuten ”Washoe”, ”koira”, ”kiire” jne. Toisessa vaiheessa Washoe oppi jo kahden viittoman yhdistelmiä kuten ”tuo avain”. Kolmannessa vaiheessa Washoe hallitsi jo kolmen viittoman lauseet ja eteni pikkuhiljaa yhä vaativampiin kielellisiin ilmaisuihin kielioppisääntöjä noudattaen!

Washoe-kirja on mahtavaa luettavaa! Kirja kertoo useiden simpanssien kohtaloita, valaisee kielen tutkimusta tieteellisestä näkökulmasta ja rohkaisee lukijaa toimimaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirjaa voi suositella kaikille, ennen kaikkea eläinten kouluttamisesta ja kommunikoinnista kiinnostuneille!


Kirja-arvostelu

Arvostelun kirjoittaja: Mikko Leppänen
Kirja: Stephen Mills & Roger Fouts, Simpanssini Washoe – yhteinen matkamme

”Simpanssini Washoe – Yhteinen matkamme” kertoo Roger Foutsin elämästä simpanssien kanssa sekä esittää myös tietoa simpanssien tavoista ja kuvaa niiden kehittymistä. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pitkälle, yli 30 vuotta kestävälle, aikajaksolle ja perustuvat puhtaasti tositapahtumiin.

Kirjan tapahtumat alkavat varsinaisesti, kun nuori psykologian opiskelija Roger Fouts saa varsin erikoisen työpaikan psykologisesta projektista. Hänen tulee opettaa simpanssia käyttämään amerikankielisiä viittomia. Myöhemmin Foutsin ja hänen työnkohteensa simpanssi-Washoen välille syntyy voimakas suhde, mistä kirjassa kerrotaan todella paljon.

Washoeta ei voi pitää minään tavallisena simpanssina. Kirjan alussa se elää omassa asuntovaunussa eikä ole tekemisissä lajitovereidensa kanssa. Tästä syystä Washoe elää varsin ihmismäisen lapsuuden. Luonteeltaan Washoe on aika vilkas ja yllättäväkin. Se kuitenkin oppii viittomakieltä yhä paremmin ja paremmin kirjan edetessä, mikä kuulosta ainakin minusta melko uskomattomalta.

Kirjassa Fouts sekä Washoe kokevat myös monia ongelmia. Washoe joutuu muuttamaan asuntovaunuun kasvaessaan liian isoksi. Uusi koti, Lemmonin eläinkoelaitos, ei ole mikään unelmapaikka simpansseilla tehtävien väkivaltaisten kokeiden takia. Surua toivat myös Washoen lapset, jotka kuolivat lähes heti synnyttyään.

Kirjassa kerrottiin myös siitä, kuinka paljon simpanssit joutuvat eri puolilla maailmaa kärsimään erilaisten kokeiden takia. Kirja pisti todella miettimään, miten eläimiä oikeasti kohdellaan ja miltä se niistä tuntuu.

Lukukokemuksena kirja oli mielestä erittäin hyvä. Vaikka kirja on lähelle 400 sivua pitkä, ei minulta mennyt kuin muutama päivä sen lukemiseen. Halusin koko ajan tietää mitä Washoelle tapahtuu seuraavaksi ja siitä tulikin nopeasti minun lempihahmoni. Suosittelen kaikille tämän kirjan lukemista!