Kirja-arvostelu
Arvostelun kirjoittaja: Elmeri L
Kirja: Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos. Nyt.


"Ilmastonmuutos. Nyt." on arkkitehtitaustaisen ympäristötoimittaja Pasi Toiviaisen tietokirja ilmastonmuutoksesta. Kirja on julkaistu vuonna 2007, kustantajana Otava. Se on kirjailijan itsensä mukaan subjektiivinen tietokirja, sillä objektiivisuus on tietyissä asioissa mahdottomuus.

Kirjailijan ympäristökeskeinen tausta näkyykin kirjassa melko vahvasti, mutta se ei häiritse sen lukemista. Näkökulma kuitenkin vaikuttaa jo kirjan alussa päätetyltä ja “katastrofilta ei voi välttyä” –tyyliseltä, vaikka Toiviainen esitteleekin kannalleen vahvat perustelut. Kirjassa nopea ilmastonmuutos vaikuttaa joskus jopa innostavan kirjailijaa, mikä on hiukan absurdia.

Toiviainen mainitsee gurukseen Pentti Linkolan, Luonnonperintösäätiön perustajan. Toiviainen kuitenkin kritisoi esimerkiksi Vihreän liiton kansanedustajia myötäillen Linkolan teosta “Johdatus 1990-luvun ajatteluun”.

Kirja sisältää mielenkiintoisen aikajanan alkaen 1980-luvulta ja päättyen vuoteen 2007. Toiviainen kertoo asiat niin kuin ne itse koki. Esimerkiksi vuosina 1992–1995 ilmastonmuutosta alettiinkin pitää lievempänä kuin 1980-luvun lopussa, mutta vasta 2000-luvulla sen tajuttiin sittenkin olevan vakava ongelma.

Toiviainen kertoo kirjassa siitä, kuinka kukaan ei välittänyt ympäristöstä ja kuinka ihmiset jatkoivat käyttäytymistä entiseen malliin. Hän kuvailee myös tilanteita, joissa hän itse tunsi olevansa mitätön, eikä pystynyt vaikuttamaan mitenkään, esimerkiksi kokoukset joiden pääasiana tuntui olevan vain seuraavasta kokouksesta sopiminen.

Kirjan tekee hieman tylsäksi toistuvat selitykset siitä, mitä minäkin vuonna kävi. Toki on hyvä tietää ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta mukana lienee myös tietoa, johon sattumakin on vaikuttanut. Kirjasta puolestaan saa sen kuvan, että kaikki siinä mainitut ilmiöt johtuvat nimenomaan ilmastonmuutoksesta.

Toiviainen kertoo kirjassaan ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta ja tutkimuksesta, vaikka osa tiedosta on toki jo vanhentunutta, sillä kirja on painettu vuonna 2007. Kirjassa mainitaan esimerkiksi tutkimus vuodelta 2007, jossa todettiin Etelämantereen merialuiden tulleen jo hiilidioksidin kyllästämiksi.

Kirjan loppupuolella Toiviainen kuvailee eräänlaisen stereotyyppisen ilmastonmuutoksesta johtuvan maailmanlopun ja nykyisenkaltaisen sivilisaation romahtamisen, mikä ei välttämättä ole mukavaa luettavaa kaikille. Asiat todetaan suoraan, eikä niitä yritetä vältellä, mikä tekee kirjasta hiukan raskaankin luettavan. Hän myös käsittelee jo menneitä aikakausia ja esimerkiksi massasukupuuttoja maapallon historiassa, mitkä voisivatkin olla avain nykyisen ilmastokatastrofin välttämiseen.

"Ilmastonmuutos. Nyt." on hyvin ajankohtainen tietokirja ympäristökeskeisestä näkökulmasta kirjoitettuna. Se herättää lukijan ajattelemaan myös omaa toimintaansa ilmaston ja muun ympäristön kannalta. Toiviainen ei keskity vain esittelemään tutkimustietoa, vaan hän myös vertailee ja pohtii sitä kattavasti. Kirja on lähinnä raaka kuvaus kirjailijan itsensä kokemasta ilmastoherätyksestä, mutta se on sujuvasti kirjoitettu, ja tekstiä ymmärtää, vaikkei ilmastotieteilijä olisikaan.



Kirja-arvostelu
Arvostelun kirjoittaja: nimim. S. Lyseolainen
Kirja: Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos. Nyt.

Pasi Toiviainen kokee kirjassaan ympäristöherätyksen. Hän alkaa tutkia ja ottaa ilmastonmuutoksesta selvää. Kirjassaan hän kertoo kaikenlaisista tutkimuksista vuosien takaa ja siitä, mitä kukin merkittävä ilmastosta kiinnostunut tutkija on saanut selville. Hänen pääajatuksensa on se, että jotain on tehtävä.

Kun hän koki ilmastoherätyksen vuonna 1988 nähtyään yhden ilmastonmuutoksesta kertovan elokuvadokumentin, hän alkoi saman tien tutkia ja ottaa selvää eri lähteistä, miten ja millä tuloksin ilmastonmuutosta on tutkittu. Hän kertoo kirjassaan hyvin tarkkaan, kuinka kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoon ja mitä haittavaikutuksia ilmastonmuutoksesta on. Kirja toimii siis todella hyvin myös opiskeluvälineenä eikä pelkästään lukukokemuksen kartuttajana. Toiviainen myös kertoo kokevansa, että asialle on tehtävä jotain, ja että kaikkien tulisi ymmärtää, mitä haittavaikutuksia ilmastonmuutoksella on

Toiviainen kertoo myös siitä, mitä pieniä hyötyjä ilmastonmuutoksella on ja kuinka muut tutkijat, jotka eivät ole niin kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta, pyrkivät todistamaan, etteivät kasvihuonekaasut ja ennen kaikkea ihmiset ole vaikuttaneet haitallisesti ilmastonmuutokseen. Toiviainen kuitenkin todistaa heidän olevan väärässä kertomalla huolestuttavia tuloksia eri vuosilta, mitä kukin ilmastontutkija on saanut selville.

Toiviainen kasaa ryhmän dokumenttielokuvaa varten, jossa hän matkaa maailmalla paikkoihin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin paljon ja missä ilmastonmuutos on näkyvimmällään. Dokumentissaan hän myös haastattelee merkittäviä tutkijoita, jotka ovat saaneet paljon selville ilmastonmuutoksesta. Hän haastattelee mm. Charles Keelingia sekä James Kastingia.

Toiviaisen "Ilmastonmuutos. Nyt." on vaikuttava kirja ilmastonmuutoksesta ja sen haitoista. Kirja antaa tietoa lähes kaikista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Toiviainen kirjoittaa myös tekstin teoriat selkeästi. Esimerkiksi otsonikadosta hän myös selittää niin, että jokainen lukija varmasti ymmärtää lukemansa. Hän käyttää myös diagrammeja ja muita tuloksia, joissa näkyy esimerkiksi eri mittaustuloksia tai ennusteita tulevista hiilidioksidipitoisuuksista. Hän myös useasti kertoo, kuinka paljon ilmasto on lämmennyt ja kuinka paljon ilmasto tulee lämpenemään, ja tämänkin hän todistaa diagrammilla.

Kirja siis antaa paljon tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen avulla voi myös oppia asioita. Kun lukee kirjan, se pistää ihmisen ajattelemaan, että ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä jotakin. Kirja on siis todella vaikuttava.



Kirja-arvostelu
Arvostelun kirjoittaja: nimim. E. Lyseolainen
Kirja: Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos. Nyt.

Pasi Toiviaisen kirja "Ilmastonmuutos nyt" (2009, Otava) kertoo tarkasti ilmastonmuutoksen erilaisista syistä ja siitä, miten ihminen on vaikuttanut ilmastonmuutoksen kiihtymiseen ja miten sitä on yritetty hillitä. Toivianen on matkustanut ympäri maailmaa tavatakseen ja haastatellaakseen erilaisia ilmastotutkijoita Venus-teoria dokumenttielokuvaansa varten, joka valmistui 2004. Hän on ammatiltaan tietokirjailija ja ympäristötoimittaja.

Toivianen kiinnostui ympäristöasioista opiskeluaikoinaan ja hän on toiminut YLE TV2:n ympäristöuutisten juontajana vuosina 1998-2002. Venus-teoriastaan kuuluisaksi tullut Toivainen on kansaivälisesti palkittu.

Kirja perustuu hänen itse keräämäänsä tietoon, jota hän sai, kun hän kiersi maailmaa tapaamassa tunnettuja ilmastotutkijoita. Hän kävi mm. Huippuvuorilla tapaamassa kemiallisen meteorologian professoria Kim Holmenia, joka tutkii pohjoista jäätikköä ja hiilidioksidin pitoisuutta ilmassa. Toivainen haastatteli matkoillaan monia tutkijoita, minkä jälkeen hän lisäsi haastattelut ja tietonsa Venus-teoriaansa. Venus-teoria on teoria, jonka mukaan Venus oli miljoonia vuosia asumakelpoinen niin kuin Maapallo nyt, mutta Venus menetti kaiken vetensä ja happensa ilmastonmuutoksen takia. Maapallolle voi käydä samoin, jos ilmastonmuutos jatkuu samanlaisena vielä monia vuosia.

Syitä maapallon nopeaan lämpenemisen on monia. Fossiilisten polttoaineiden lisääntyvä käyttö sekä hiilidioksidin ja metaanin lisääntyminen ilmakehässä johtavat lämpötilan nousuun. Metsien ja jäätiköiden häviäminen johtaa siihen, ettei pilviä enää synny ja että sateet vähenevät kaikkialla. Osa eliölajeista kuolee lähivuosina sukupuuttoon. Edellä mainitut asiat ovat vasta alkua, koska tulevaisuudessa tilanne on vielä hirveämpi, toteaa Toivainen kirjassaan. Ilmastonmuutokselle tulisi tehdä jotain - ja pian. Muuten meille voida käydä samoin kuin Venukselle.

Lukiessani kirjaa tajusin, että ilmastonmuutokseen ei kannata suhtautua leikillä, vaan se on todella vakava asia ja se on osana arkea. Sain paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi Venuksen historiasta en tiennyt mitään, ennen kuin sain kirjan luettua. Ihmisten pitäisi suhtautua ilmastonmuutokseen yhä vakavammin. Vasta sitten, kun jotain todella pahaa tapahtuu, ihmiset heräävät.